Median valta on puhuttanut viime vuosina. Median roolin yleinen vahvistumisen on toisaalta nähty kasvattavan median valtaa, toisaalta on katsottu, että internet ja sosiaalinen media ovat murentaneet perinteisen median valtaa. Viimeaikainen keskustelu valeuutisista ja informaatiovaikuttamisesta on yhtäältä vahvistanut käsitystä median oletetusta vallasta, toisaalta rapauttanut uskoa kokonaisten viestintäjärjestelmien toimivuuteen. Yleisön mediaa koskevien mielipiteiden, arvostusten ja asenteiden ja näissä tapahtuvien muutosten selvittämisellä on suuri merkitys demokratian toimivuutta koskevan julkisen keskustelun kannalta.
Tutkimuksen pääaineiston muodostaa toukokuussa 2019 kerätty kyselyaineisto, joka pohjaa kahteen reilun kymmenen vuoden takaiseen kysely- ja haastattelututkimukseen (2007 ja 2009). Neljäs kyselyaineisto kerättiin toukokuussa 2020, ja se keskittyy puolestaan yleisöjen käsityksiin koronakriisin uutisoinnista. Viidennen aineiston muodostavat haastattelut: neljä fokusryhmähaastattelua sekä 12 sidosryhmähaastattelua. Lisäksi tutkimuksen taustalla on ollut media-aineisto, jonka tavoitteena oli peilata julkista keskustelua median auktoriteetista ja journalismin luotettavuudesta kyselytuloksiin.
Tutkimushankkeessa luottamus mediaan nähdään kolmitahoisena. Yleisesti luottamus on yhteiskunnan organisoitumisen osatekijä. Samalla se on sosiaalisten suhteiden muoto, joka on jatkuvassa muutoksessa ja neuvottelun kohteena. Lisäksi luottamus on yksilön oma asenne, dispositio. Tämä kolmijako voidaan nähdä myös yleisöjen luottamuksessa uutismediaan: yhtäältä mielletään media instituutiona, toisaalta luotetaan tiettyihin uutislähteisiin niiden ominaisuuksien perusteella. Lisäksi yksilön mediasuhteeseen voivat vaikuttaa monet demografiset tekijät, sekä erilaiset arvot, asenteet ja kokemukset. Tunteet ovat pelissä median auktoriteetin ja yleisöjen luottamuksen rakentumisessa usein eri tavoin.
Tunteiden rooli on keskeistä luottamuksen synnyssä mediaan instituutiona. Toisaalta tunteiden korostuminen journalismin sisällöissä, sekä esimerkiksi yksilöiden omat kokemukset ja näkemys muista ihmisistä uutisten kuluttajina ja välittäjinä, vaikuttavat osaltaan siihen, miten luotettavina mediat koetaan.
Projektin tutkimuskysymyksiä ovat: - Millaisena median valta ja auktoriteetti näyttäytyvät yleisöjen silmin tänä päivänä? - Miten näkemykset median vallasta ja luottamuksesta ovat muuttuneet 10 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna? - Miten perinteiseen mediaan ja sosiaaliseen mediaan luotetaan uutislähteenä? - Miten suomalaisten mediaa koskevat näkemykset ja arvostukset suhteutuvat muihin maihin vertailtaessa?
Janne Matikainen (projektin johtaja, dosentti, viestintä, Valtiotieteellinen tiedekunta), Minna Horowitz (dosentti, viestintä, Valtiotieteellinen tiedekunta), Johanna Jääsaari (yliopistonlehtori, yleinen valtio-oppi, Valtiotieteellinen tiedekunta) ja Markus Ojala (tutkijatohtori, viestintä, Valtiotieteellinen tiedekunta) sekä eri tutkimusosioissa avustaneet Fanny Aapio, Irina Grigor, Elisa Husu, Oona Laine ja Heta Ojanperä.
Projektin johtaja Janne Matikainen, janne.matikainen@helsinki.fi .