Lehtien enimmäisikä on kuitenkin lyhyt, sillä kunkin kasvukauden alussa kehittyvät uudet lehdet korvaavat talvehtineet edellisen vuoden lehdet. Talvivihannat kasvit sijoittuvat siten aina- ja kausivihantien kasvien välimaaston. Lehtien lakastumisen ajankohdan perusteella talvivihannat kasvit voidaan luokitella useaan ryhmään:
- kaikki lehdet säilyvät talven yli vihreinä ja lakastuvat vasta seuraavan kasvukauden aikana kun uudet lehdet ovat muodostumassa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi sinivuokko, käenkaali, metsäalvejuuri ja kallioimarre.
- osa lehdistä lakastuu syksyllä tai talven aikana, tai lehtien kärki lakastuu ja tyviosat säilyvät vihreinä talven ajan. Tällaisia ovat esimerkiksi monet sarat ja heinät sekä kevätpiippo.
- lehtiruusukkeen muodostavat lajit, joilla vanhimmat lehdet lakastuvat ja nuorimmat säilyvät talven yli. Tällaiset kasvit voivat olla monivuotisia (päiväkakkara), kaksivuotisia (tulikukat) tai syysyksivuotisia (lutukka, peltotaskuruoho)
- kasvukauden aikana muodostuneet lehdet (kesälehdet) lakastuvat syksyllä, mutta samaan aikaan kasvaa erilliset talvilehdet, jotka säilyvät talven yli vihreinä. Esimerkiksi ahomansikan kesälehtiin muodostuu syyskuussa näyttävä, punertava ruska, mutta ennen lehtien lakastumista ahomansikka kasvattaa helakanvihreät talvilehdet.
- uudet lehdet alkavat kehittyä jo syksyllä vanhojen lehtien lakastuttua. Esimerkiksi nurmilaukan ensimmäiset lehdet kasvavat sipulista jo syksyllä, ja lehdet jatkavat kasvuaan seuraavana keväänä. Myös kasvu talven lauhojen jaksojen aikana ja hangen alla on mahdollista.
KIRJALLISUUTTA
Åström H., Saarinen T., Lundell R., Rasmus S., Edgren E., Alho S. & Hänninen H. 2012. Lauhat talvet – edut ja haitat kasvien talvehtimiselle. –Luonnon Tutkija 116 (1–2): 4–12.
Åström H., Metsovuori E., Saarinen T., Lundell R. and Hänninen H. 2015. Morphologic al characteristics and photosynthetic capacity of Fragaria vesca L. winter and summer leaves. –Flora 215: 33–39.