Tekijät

Miten hedelmöittyneestä munasolusta voi kehittyä kävelevä ja ajatteleva ihminen? Tämä on mielestäni yksi tieteen kiehtovimpia kysymyksiä. Päästääkseni lähemmäksi vastausta opiskelin maisterintutkintoani varten kehitysbiologiaa ja väittelin vuonna 2017 Helsingin yliopistosta. Väitöskirjassani tutkin miten tärkeä geenisäätelyyn osallistuva proteiinikompleksi ohjaa solujen identiteettiä. Vuodesta 2018 alkaen olen toiminut Kantasolumetabolian huippuyksikön MetaStemin tutkimuskoordinaattorina. Työssäni koordinoin yhteistyötä sekä teen omaa tutkimusta kantasolujen metaboliasta. Lisäksi vastaan mm. huippuyksikön tiedeviestinnästä, kuten näistä nettisivuista.

Emilia Kuuluvainen, FT, Kantasolumetabolian huippuyksikön tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopisto

Kantasolumetabolian huippuyksikkö, MetaStemin nettisivut
Kantasolumetabolian huippuyksikkö Twitterissä @MetaStem_Center

Ota yhteyttä kantasoluportaalin tekijöihin: kantasolu-portaali@helsinki.fi

 

Tein väitöskirjani Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009. Kantasoluista kiinnostuin Massachusetts Institute of Technologyssa Yhdysvalloissa, jossa tutkin kudoskantasolujen ja niiden naapurisolujen viestintää. Oma tutkimusryhmäni Helsingin yliopiston Biotekniikan Instituutissa sekä Karoliinisessa Instituutissa Ruotsissa on tutkinut kantasolujen uusiutumiseen ja ikääntymiseen vaikuttavia prosesseja vuodesta 2013 alkaen. Keskitymme erityisesti kantasolujen metaboliaan, sekä kudoskantasolujen ja kantasolulokeron vuorovaikutuksiin. Vuodesta 2018 alkaen toimin lisäksi Suomen Akatemian Kantasolumetabolian huippuyksikön johtajana.

Pekka Katajisto, FT, Apulaisprofessori, HiLIFE, Biotekniikan Instituutti, Johtaja, Kantasolumetabolian huippuyksikkö, Helsingin yliopisto

Pekka Katajiston tutkimusryhmän nettisivut

Tein väitöskirjani 1980-luvulla Helsingin lastenklinikalla, missä myös erikoistuin lastenlääkäriksi. Tutkimusaiheeni on noista ajoista lähtien liittynyt haiman insuliinia tuottaviin soluihin. Toimin postdoc-tutkijana San Diegossa 1991-1994, missä paneuduin diabeteksen solusiirtohoitoihin. Viimeisen 20 vuoden ajan olen johtanut tutkimusryhmää, jossa ihmisen kantasoluista pyritään kehittämään toimivia haimasoluja diabeteksen hoitoon ja diabeteksen syntymekanismien ymmärtämiseen. Toimin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Kantasolumetabolian tutkimusohjelman johtajana.

Timo Otonkoski, LKT, Professori, Kantasolujen ja metabolian tutkimusohjelman johtaja, Läketieteellinen tiedekunta, Kantasolumetabolian huippuyksikkö, Helsingin yliopisto ja Uusi lastensairaala, HUS

Timo Otonkosken tutkimusryhmän nettisivut

Olen perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, ja suuri osa työstäni on selvittää, miksi jokin asia sairastuneen ihmisen kantasolujen kehityksessä ei ole tapahtunut parhaalla mahdollisella tavalla. Parasta olisi, mikäli voisimme vaikuttaa solujen kehitykseen suotuisasti, ja sitä olen yrittänyt opetella aina siitä asti kun valmistuin lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopiston Kehitysbiologian huippuyksiköstä vuonna 1998. Olen ollut ulkomailla tutkijana 1999-2001 Montrealissa ja 2014-2015 Kaliforniassa ja nyt työskentelen Meilahden sairaalassa ja Biomedicumissa, jossa minulla on pieni tutkimusryhmä.

Kirmo Wartiovaara, LT, Kantasolubiologian dosentti, Kantasolujen ja metabolian tutkimusohjelma, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, Perinnöllisyyslääkäri, HUS

Kirmo Wartiovaaran tutkimuksesta lisää

Perinnöllisyystieteen alan maisterintutkinnon jälkeen väittelin vuonna 2007 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa mitokondriotaudeista. Olen tutkinut perinnöllisten sairauksien, erityisesti neurologisten ja mitokondriosairauksien, geenitaustaa, molekyylimekanismeja ja metabolisia vaikutuksia. Oman tutkimusryhmän perustin vuonna 2011. Käytämme potilaskohtaisia kantasolumalleja sairauksien mekanismien tutkimiseen ja tutkimme mitokondrioiden toimintahäiriöiden vaikutuksia solujen ja kudosten toimintaan. Toimin myös lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmayksikön johtajana.

Henna Tyynismaa, FT, Apulaisprofessori, Tutkimusohjelma yksikön johtaja, Lääketieteellinen tiedekunta, Kantasolumetabolian huippuyksikkö, Helsingin yliopisto

Henna Tyynismaan tutkimusryhmän nettisivut

 

 

Biokemian maisteriopintojen jälkeen tein väitöskirjan geenisäätelystä solustressin aikana Turun yliopistossa ja valmistuin tohtoriksi vuonna 2004. Työskentelin neljä vuotta postdoc-tutkijana Saksassa ja Singaporessa, jossa opin käyttämään banaanikärpäsgenetiikkaa solujen ravintosäätelyn tutkimusmallina. Oma tutkimusryhmäni keskittyy eläinten fysiologian ravintosäätelyyn, jossa yhtenä painopistealueena on suolen kantasolujen toiminnan säätely muuttuvissa ravinto-olosuhteissa. 

Ville Hietakangas, FT, Professori, Molekulaariset ja integratiiviset biotieteet, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta & Biotekniikan Instituutti, Kantasolumetabolian huippuyksikkö, Helsingin yliopisto

Ville Hietakankaan tutkimusryhmän nettisivut