Tutkimus

Sosiaalitieteiden ohjelman opetus perustuu kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen.

Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden perehtyä keskeisimpään sosiaalitieteelliseen tutkimukseen, teorioihin, tutkimusmenetelmiin sekä ajankohtaisiin kysymyksiin.

Kriminologia

Kriminologia tutkii rikollisuutta ja siihen kohdistuvia reaktioita. Tutkimme laaja-alaisesti eri rikoslajeja, kuten henkirikollisuutta ja nuorisorikollisuutta, ja uusia rikoslajeja kuten kyberrikollisuutta. Kriminologian huomio kohdistuu sekä rikollisuuden syihin että seurauksiin. Tutkimme paitsi rangaistuksia myös ihmisten rikospelkoja, turvallisuuden tunnetta ja rikosteemaa medioissa. 

Kriminologian opintosuunnan tutkimuksen painopisteitä ovat:

  • Kokonaisrikollisuuden tutkimus ja rikollisuuden mittaaminen
  • Rikollisuuden syyt ja mekanismit, sosiaalinen eriarvoisuus
  • Viha- ja kyberrikollisuus & mediakriminologia
  • Kriminologian historia ja historiallinen kriminologia
  • Rikoksentorjunnan ja kriminaalipolitiikan arviointitutkimus

Kriminologinen tutkimus kohdistuu sekä rikosten tekemiseen että niiden uhriksi joutumiseen. Soveltavan kriminologian saralla haluamme vastata kysymykseen: mikä toimii rikosten torjunnassa ja ehkäisyssä? Miten rikollisuutta voidaan vähentää ja kansalaisten turvallisuutta lisätä?

Lisätietoa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kotisivuilta.

Kuluttajatutkimuskeskus

Kuluttajatutkimuskeskuksessa tutkitaan kulutuksen ja kulutusyhteiskunnan kehitystä sekä kulttuurin, yhteiskunnan, talouden ilmiöiden ja politiikan ilmiöiden yhteyksiä kuluttajiin ja kulutusyhteiskuntaan. Ongelmakeskeisyys ja monitieteisyys kuvaavat tutkimuksen luonnetta.

Tutkimuksen teema-alueet ovat:

  • Data, self and society
  • Food, health and wellbeing
  • Innovation, markets disruptions and value creation
  • Politics of co-creation
  • Sustainable technologies, practices and places
  • Wealth and spending

Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, osallistavia menetelmiä, tehdään toimintatutkimusta ja tuetaan innovaatioiden kehittämistä tutkimuksen keinoin.

Lisätietoa Kuluttajatutkimuskeskuksen kotisivuilta.

Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologia tutkii ihmisten keskinäistä kanssakäymistä, ryhmien sisäisiä ja välisiä prosesseja sekä sitä, miten yksilö vaikuttaa ympäristöönsä ja ympäristö häneen. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian yksikön tutkimus on vahvasti kansainvälistä.

Tutkimus kohdistuu erityisesti

  • etnisten vähemmistöryhmien ja valtaväestön keskinäisiin suhteisiin ja yhteiskunnan monikulttuurisuuteen
  • ryhmien yhteisiin arkiteorioihin ja niiden muodostumisprosesseihin, yrittäjätoimintaan liittyviin psykologisiin tekijöihin
  • sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutuksen, työhyvinvointiin ja oikeudenmukaisuuteen
  • sekä terveyserojen sosiaalipsykologisiin syihin ja terveysinterventioihin.

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian yksikkö on tutkimusprofiililtaan maan monipuolisin yksikkö. Sen tutkimus on monimenetelmällistä.  Siltä osin kun tutkimus on kokeellista, kokeet toteutetaan yleensä kenttäkokeina.

Lue lisää sosiaalipsykologian tieteenala-sivulta.

Sosiaalityö

Sosiaalityön tieteenala tutkii ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja siihen vaikuttamista. Sosiaalityön tutkimuksessa tarkastellaan ihmistä ja yhteisöjä sekä niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, joissa yksilöt ja yhteisöt toimivat. Huomio kiinnittyy erityisesti yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä niiden toteutumiseen ihmisten arkielämässä.

Tutkimuksen kohteena ovat

  • ihmisten toiminnan ja jokapäiväisen selviytymisen edellytykset
  • arkielämän jatkuvuudet ja katkokset
  • sosiaalialan ammatit ja instituutiot sekä
  • alan monimuotoinen vapaaehtoistoiminta.

Ajankohtaisia tutkimusteemoja ovat muun muassa

  • nuorten, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointi
  • eri ikävaiheet ja niihin liittyvät arjen kysymykset
  • sosiaalialan historia ja koulutus
  • sekä sosiaalipalvelujen käytännöt.

Helsingin yliopiston sosiaalityön tutkimuksen erityinen vahvuusalue on käytäntötutkimus, joka tarkoittaa yhteiskunnallisia käytäntöjä palvelevan tiedon suunnitelmallista tuottamista esimerkiksi palvelutoiminnan yhteydessä. Käytäntötutkimus tuottaa tietoa ja menetelmällistä osaamista siten, että tutkimusprosessin eri vaiheet rakennetaan innovatiiviselle tietoperustalle, jossa sosiaalialan käytännöllinen asiantuntemus sekä akateeminen tutkimusosaaminen yhdistyvät.

Lue lisää sosiaalityön tieteenala-sivulta.

Sosiologia

Sosiologia on perustava yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta ja sen muutoksia sekä sosiaalisia toimintaa, arvoja ja asenteita.  Sen tarkastelukohteet ulottuvat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin.

Sosiologia elää yhteiskunnan mukana; tutkittavina ovat muun muassa

  • maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotoutuminen
  • kaupunkielämä
  • medioiden ja teknologioiden käyttö
  • kotouttaminen
  • taloudellinen eriarvoisuus
  • ja finanssikriisien synty.

Tärkeitä aiheita ovat myös

  • yhteiskunnallinen liikehdintä ja osallistuminen
  • eriarvoisuus terveydenhoidon piirissä ja muualla
  • riippuvuudet
  • lapsuus ja nuoruus
  • instituutiot
  • organisaatiot
  • yhteisöt
  • perheet
  • kaupungit
  • hyvinvointivaltio
  • sosiaalinen vuorovaikutus
  • puhetavat ja
  • sosiaaliset verkostot.

Lue lisää sosiologian tieteenala-sivulta.

Väes­tö­tie­de

Väestötiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii elämänkaaren tapahtumia syntymästä kuolemaan. Hyvinvointiin, terveyteen, perheisiin, ikääntymiseen ja muuttoliikkeeseen liittyvien ilmiöiden lisäksi väestötiede tarkastelee eriarvoisuudesta ja yhteiskunnan monimuotoistumisesta nousevia kysymyksiä.    

Ajankohtaisia tutkimusteemoja ovat muun muassa   

  • syntyvyyden lasku ja nousu     
  • tulotason mukaiset erot kuolleisuudessa  
  • sosiaalinen liikkuvuus   
  • nuorten hyvinvointi ja koulutuspolut  
  • muuttoliike ja maahan muuttaneiden hyvinvointi  
  • sosioekonomiset erot somaattisessa ja psyykkisessä sairastavuudessa  
  • sosioekonomiset erot rikollisuudessa ja uhriksi joutumisessa  
  • perhe-elämän monimuotoistuminen  
  • koronapandemian vaikutukset     

Väestötiedettä ei opeteta samassa laajuudessa Suomen muissa yliopistoissa. Opintosuunta on kooltaan pieni, joten opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet henkilökohtaiseen ohjaukseen opintojen aikana. Väestötieteilijät ovat työllistyneet hyvin julkiselle ja yksityiselle sektorille, järjestöihin sekä kansainvälisiin tehtäviin. Monet ovat myös jatkaneet tutkijanuralla eri tutkimusryhmissä.    

Lisätietoa väestötieteen opintosuunta-sivulta.

Lisätietoa sosiologian tieteenala-sivulta.

Tutustu myös Väestötieteen ja väestön terveyden instituutin sivuihin (englanniksi).

Yhteiskuntapolitiikka

Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatiede. Se tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten riskien näkökulmasta, kuten 

  • työttömyyden
  • sairauden
  • vammaisuuden
  • lapsen syntymän tai
  • korkean iän näkökulmasta

Yhteiskuntapolitiikka on kiinnostunut hyvinvoinnin jakautumiseen ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Tutkimuksen painopisteitä ovat

  • köyhyys
  • kestävä hyvinvointi
  • työttömyys ja työllistymisen esteet
  • terveyserot
  • vanheneminen
  • sekä yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus.

Lue lisää yhteiskuntapolitiikan tieteenala-sivulta.