Opiskelijatarinoita

Millaista on opiskella matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajan kandiohjelmassa? Tutustu opiskelijan kokemuksiin matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajaksi opiskelusta.
 

Kuka olet ja mitä opis­ke­let?

Olen Emilia ja opiskelen kolmatta vuotta matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajan kandiohjelmassa.

Mikä sai si­nut ha­ke­maan juu­ri täl­le alal­le?

Lukion jälkeen pidin välivuoden ja pohdin, mitä jäin lukiosta kaipaamaan. Vastaus oli, että matematiikkaa. Hain opiskelemaan matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajaksi, sillä opettajuuden monipuolisuus kiinnosti minua erityisesti.
 
Tavallisesti opetettavia aineita valitaan vain kaksi, mutta itse halusin koko kolmikon matematiikka, fysiikka ja kemia, jotta mahdollisuuteni työllistyä jollekin pienemmälle paikkakunnalle olisivat paremmat. Valittavista aineista toinen voi myös olla jostain muusta tiedekunnasta, ja itsekin harkitsin aluksi historian valitsemista matematiikan rinnalle.

Mikä on ol­lut pa­ras­ta opin­nois­sa­si?

Parasta opinnoissani on ollut juuri monipuolisuus: Jo kahtakin ainetta opiskelemalla opintoihin saa mukavaa vaihtelua. Aineiden välille syntyy myös yhteyksiä, kun samoja asioita käsitellään eri näkökulmista.

Ni­meä joku eri­tyi­sen mu­ka­va, haas­ta­va tai mie­leen­pai­nu­va kurs­si.

Erityisen mukavia kursseja ovat olleet opetukseen liittyvät kurssit, jotka erottavat meidät opettajaopiskelijat aineenopiskelijoista. Matematiikkaa kaikkialla -kurssi havainnollisti pelien, askartelun ja luonnon kautta matemaattisia ilmiöitä. Kemia elinympäristössä -kurssilla taas pääsimme laboratorioon tekemään kemian opiskeluun innostavia töitä ja pohtimaan, miten kemiaa voisi soveltaa arkielämässä.

Mil­lais­ta etä­opis­ke­lu on ol­lut?

Etäopiskelu on ollut hyvin kaksijakoista: kiva kun voi itse määrittää milloin opiskelee ja missä, mutta toisaalta kaipaan kampukselle muiden kurssilaisten keskuuteen. Motivaation löytäminen kotona voi olla hankalaa, jos viettää vapaa-aikaakin samassa tilassa. Selkeä rutiini ja tietty opiskeluaika ovat auttaneet minua parhaiten. Luentoja on myös kiva seurata etänä: ei tarvitse käyttää aikaa kampukselle kulkemiseen, ja tallenteen voi katsoa halutessaan vielä uudelleen ennen tenttiä.

Aja­tuk­se­si työl­lis­ty­mi­ses­tä?

Hakiessani opiskelemaan minulle sanottiin, että matemaattisten aineiden opettajista, varsinkin fysiikan opettajista, on pulaa. Näin ollen luulen, ettei minun tarvitse liikaa pohtia työllistymistä. Opiskelujen jälkeen haluan muuttaa jonnekin pienemmälle paikkakunnalle Itä-Suomeen.

Jat­koit­ko jo­tain omaa har­ras­tus­ta­si tai sait­ko yliopisto-opin­to­jen tai opis­ke­lu­ka­ve­rei­den myö­tä uusia har­ras­tuk­sia?

Vapaa-aikaani vietän hyvin paljon Savolaisella osakunnalla, johon liityin ensimmäisenä opiskeluvuotenani opiskelukaverin houkuttelemana. Osakunta on ollut todella mukava yhteisö, jossa on samalta seudulta kotoisin olevia ihmisiä ja viikoittaista ohjelmaa. Parasta osakunnassa on se, että meno on hyvin poikkitieteellistä ja tapahtumat monipuolisia.

Mil­lai­nen asu­mis­jär­jes­te­ly si­nul­la on?

Sain ensimmäisen asuntoni Hoasilta. Kyseessä oli kahden hengen soluasunto Siltamäessä reilun puolen tunnin matkan päässä kampuksesta. Hain ensimmäisen vuoden talvella asuntoa osakunnalta, ja pääsin asumaan Vallilaan kolmen hengen soluasuntoon. Matka kampukselle lyheni ja nyt se on vain 20 minuutin kävelymatka.

Min­kä myy­tin yliopisto-opis­ke­lus­ta ha­luai­sit mur­taa?

Yleisesti luodaan kuva, että yliopistolaisten kuuluisi olla todella ahkeria, ja näin varmasti onkin monen kohdalla. Mutta tilastot osoittavat, että yhä suurempi osa nuorista aikuisista kamppailee jaksamisensa kanssa ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, varsinkin nyt korona-aikana.
 
Jos jaksaminen uhkaa loppua kesken tai muita ongelmia ilmenee, on erittäin hyväksyttävää hakea apua. Yliopiston opintopsykologit ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveyspuolen ammattilaiset auttavat tarvittaessa. Oman jaksamisen loppumista ei tarvitse hävetä.

Vink­ki­si ha­kuun tai pää­sy­ko­kei­siin val­mis­tau­tu­val­le.

Hakemusta täyttäessä kannattaa pohtia, mitä opiskeluiltaan haluaa, kun vertailee eri paikkoja ja aloja keskenään. Aineenopettajan valintakoe voi kuulostaa pelottavalta, mutta se on käytännössä vain keskustelu, jossa selvitetään motivaatiosi alaa kohtaan sekä kuinka näet opettajuuden.