Ura ja työelämä

Valmistuttuasi sinulla on erinomaiset mahdollisuudet toimia sellaisissa liike-elämän, teollisuuden, kulttuurielämän ja julkishallinnon tehtävissä, joissa vaaditaan opiskelemasi kielen ja kulttuurin tuntemusta. Mahdollisuuksiasi laajentavat lisäksi opinnot, jotka olet suorittanut kandi- tai maisteriohjelmassa oman opintosuuntasi opintojen lisäksi. Myös vaihto-opiskelu ulkomailla ja työharjoittelu vaikuttavat usein myönteisesti työuran muotoutumiseen.

Kielten maisteriohjelmasta valmistuttuasi voit suuntautua tutkijan uralle tai hakeutua kielten ja kulttuurien asiantuntijaksi moniin yhteiskunnan ja työelämän tehtäviin, esimerkiksi

  • opetustehtäviin (esim. koulut, lukiot, aikuiskoulutus, maahanmuuttajille suunnattu kielikoulutus, yritysten järjestämä vieraskielinen opetus ja kielikoulutus),
  • kieleen ja kulttuurin liittyvään yritystoimintaan (esim. monikielisen verkkosisällön ja palveluiden tuotanto, kieli- ja kulttuurikonsultointi, kieliteknologia, sanakirjatyö)
  • asiantuntijatehtäviin esim. vientiyrityksissä, EU:ssa, ministeriöissä, kuntien virastoissa tai suomalaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä,
  • kansainväliseen viestintään liittyviin tehtäviin (esim. tiedotusvälineet, uutistoimistot),
  • hallinnollisiin tehtäviin, esim. kielikoulutuksen suunnittelijaksi tai koordinaattoriksi.

Kääntäjien ja tulkkien koulutus tapahtuu Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmassa.

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nosti vuoden 2015 aikana esiin 375 humanistia, joista suuri osa on valmistunut kielten maisteriohjelman kielistä. Tutustu humanisteihin!

Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.

Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.

Urapalvelut

  • tarjoaa uraohjausta ja työnhaun neuvontaa
  • järjestää infoja, työpajoja ja työelämätapahtumia
  • välittää opiskelijoille soveltuvia työ- ja harjoittelupaikkoja
  • jakaa yliopiston tuen harjoitteluun ja
  • fasilitoi ryhmämentorointiohjelmia.

Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.

Matias Hellman kiinnostui serbokroaatin kielestä ollessaan Interraililla vuonna 1990. Maisterin tutkinnolla vahvistettu kielitaito johdatti hänet työskentelemään sotarikostuomioistuimen palvelukseen Balkanille ja kansainvälisen oikeusistuimen puheenjohtajan avustajaksi Haagiin.

Lue lisää Matias Hellman 375 humanistia.

Taru Salminen on Etelä-Korean tunnetuin suomalainen. Ravintoloitsijana, kääntäjänä ja tv-kasvona Salminen osallistuu jatkuvasti korealaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehittämiseen. Hän pyrkii tuomaan suomalaista ja korealaista kulttuuria lähemmäksi toisiaan ja toivoo tulevaisuudessa pystyvänsä joustavammin työskentelemään kahden maan välillä.

Lue lisää Taru Salminen 375 humanistia.

Sirpa Seppälä on kielialan yrittäjä, joka kääntää, tulkkaa, opettaa ja opastaa. Mieluiten hän istuisi kaiket päivät asioimistulkkina oikeussaleissa, mutta kielialan asiantuntijan on haalittava toimeentulonsa useasta eri suunnasta. Seppälä korostaa kulttuuriosaamisen merkitystä kielitaidon rinnalla. Siihen hänen mielestään humanistia tarvitaan alalla kuin alalla.

Lue lisää Sirpa Seppälä 375 humanistia.

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies, professori Antti Arjava on klassillinen filologi. Hän on tutkinut antiikin naisen asemaa sekä julkaissut Jordanian Petrasta löydettyjä hiiltyneitä papyruksia. Kesken jääneet opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa antavat pätevyyden vastata Kulttuurirahaston miljardiomaisuudesta. Latinan ja muinaiskreikan lisäksi Arjava tutkii vapaa-aikanaan lintuja.

Lue lisää Antti Arjava 375 humanistia.

Iris Schwanck syntyi Genevessä kaksikulttuuriseen ja -kieliseen perheeseen. Hän on työskennellyt kansainvälisten asioiden parissa ja rakentanut koulutuksen, yliopistoyhteistyön ja kulttuurin kautta siltoja eri maiden ja kulttuurien välille. Romaanisten kielten laitokselta Schwanck siirtyi yliopiston keskushallinnon kansainvälisten asioiden suunnittelijan tehtävään. CIMOssa hän kehitti korkeakouluyhteistyötä ja toimi apulaisjohtajana. Kulttuurin pariin paluu tapahtui, kun Schwanckista tuli Suomen Ranskan instituutin johtaja. Luonteva jatkumo työuralle oli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILIn johtajan tehtävä.

Lue lisää Iris Schwanck 375 humanistia.