Tavanomaisimpia uravaihtoehtoja kielistä valmistuneille ovat aineenopettajan ja kääntäjän tai tulkin tehtävät, mutta voit sijoittua hyvinkin erilaisiin koulutuksen, viestinnän ja kulttuuri- tai muun alan asiantuntijatehtäviin. Opinnoistasi riippuen voi tuleva työpaikkasi löytyä liike-elämästä, vientiteollisuudesta, ulkoasiainhallinnosta, kansainvälisestä organisaatiosta, matkailualalta tai julkiselta sektorilta. Voit myös suuntautua tutkijanuralle yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Tutustu alumnien uratarinoihin ja löydä oma tulevaisuuden alasi!
Lisää humanistien alumnitarinoita löydä 375 humanistia-sivustolta sekä Töissä.fi-palvelusta.
Vuonna 2011 tehtiin selvitystyö ranskan, italian ja espanjan kieltä opiskelleiden maistereiden sijoittumisesta työelämää. Selvityksen voi lukea ohesta: Mikä romanistista tuli isona?
Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.
Tultuasi hyväksytyksi kielten kandiohjelmaan saat oikeuden jatkaa kandidaatintutkinnon jälkeen kielten maisteriohjelmaan. Englannin opintosuunnasta jatketaan kuitenkin English studies -maisteriohjelmaan ja kielitieteiden opintosuunnasta kielellisen diversiteetin ja digitaalisten ihmistieteiden maisteriohjelmaan. Osasta kielten kandiohjelman kieliä voit myös hakea kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmaan. Muistakin kielistä voit hakea kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelman käännösteknologian opintosuuntaan.
Suoritettuasi kandintutkinnossa sopivat valinnaiset opinnot voit pyrkiä myös esimerkiksi kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelmaan, alue- ja kulttuuritutkimuksen maisteriohjelmaan tai Intercultural Encounters -maisteriohjelmaan.
Voit valmistua koulujen aineenopettajaksi, jos opintosuuntasi on englanti, espanja, italia, japani, kiina, latina, portugali, ranska, saksa, venäjä vieraana kielenä tai venäjä äidinkielenä. Valinnaisiksi opinnoiksi kannattaa valita perus- ja aineopinnot jostakin toisesta koulussa opetettavasta kielestä tai ainakin jostakin toisesta koulussa opetettavasta aineesta. Opettajaksi valmistutaan kielten maisteriohjelmasta tai English Studies -maisteriohjelmasta, joissa opettajan pakollisiin pedagogisiin opintoihin on erillinen haku.
Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan
Suorittamalla koulussa opetettavan aineen perus-, aine- ja syventävät opinnot saat opettajan pätevyyden kyseisessä aineessa sekä peruskouluun että lukioon. Jos suoritat opintoja myös toisessa aineessa, joka antaa opettajan pätevyyden, riittää sekä peruskoulua että lukiota varten kyseisessä aineessa perus- ja aineopintojen suorittaminen.
Matias Hellman kiinnostui serbokroaatin kielestä ollessaan Interraililla vuonna 1990. Maisterin tutkinnolla vahvistettu kielitaito johdatti hänet työskentelemään sotarikostuomioistuimen palvelukseen Balkanille ja kansainvälisen oikeusistuimen puheenjohtajan avustajaksi Haagiin.
Taru Salminen on Etelä-Korean tunnetuin suomalainen. Ravintoloitsijana, kääntäjänä ja tv-kasvona Salminen osallistuu jatkuvasti korealaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehittämiseen. Hän pyrkii tuomaan suomalaista ja korealaista kulttuuria lähemmäksi toisiaan ja toivoo tulevaisuudessa pystyvänsä joustavammin työskentelemään kahden maan välillä.
Antti Summala on pelejä tekevä filologi. Englannin kielen laitoksella hioutuneet kirjoitustaidot veivät ensin pelitoimittajaksi ja sitten pelisuunnittelijaksi. Helsingin yliopistolla syntyi myös kiinnostus järjestötoimintaan ja japanin kieleen.
Sirpa Seppälä on kielialan yrittäjä, joka kääntää, tulkkaa, opettaa ja opastaa. Mieluiten hän istuisi kaiket päivät asioimistulkkina oikeussaleissa, mutta kielialan asiantuntijan on haalittava toimeentulonsa useasta eri suunnasta. Seppälä korostaa kulttuuriosaamisen merkitystä kielitaidon rinnalla. Siihen hänen mielestään humanistia tarvitaan alalla kuin alalla.
Iris Schwanck syntyi Genevessä kaksikulttuuriseen ja -kieliseen perheeseen. Hän on työskennellyt kansainvälisten asioiden parissa ja rakentanut koulutuksen, yliopistoyhteistyön ja kulttuurin kautta siltoja eri maiden ja kulttuurien välille. Romaanisten kielten laitokselta Schwanck siirtyi yliopiston keskushallinnon kansainvälisten asioiden suunnittelijan tehtävään. CIMOssa hän kehitti korkeakouluyhteistyötä ja toimi apulaisjohtajana. Kulttuurin pariin paluu tapahtui, kun Schwanckista tuli Suomen Ranskan instituutin johtaja. Luonteva jatkumo työuralle oli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILIn johtajan tehtävä.
Ihmetellessään mihin opiskelupaketillaan – englantilainen filologia, valtio-oppi, tiedotusoppi ja kirjallisuustiede – voisi työllistyä, Anita Lehikoinen sai opettajaltaan rohkaisun, että ehkä sellaiseen tehtävään, joita Suomessa on vain yksi. Näin kävikin. Lehikoinen on opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö. Hän on työskennellyt korkeakoulu- ja tiedepolitiikan parissa vuodesta 1989 lähtien.
Paletti Oy:n toimitusjohtaja Ville Laakso on näkevinään loogisen jatkumon polussa 90-luvun kielitieteen opiskelijasta yrittäjäksi: ”Kielen oppimisen haaste pelkässä käsillä olevassa tilanteessa, ilman kielioppia, opettajia tai kirjallisia tekstejä, on riskinottoa ja epävarmuuden hallintaa. Yrittäjänä toimiminen on hyvin samankaltaista riskien ja epävarmuuden kanssa elämistä.” Laakso ihmetteleekin, ettei yliopisto enemmän hyödynnä humanistien piileviä valmiuksia yrittäjyyteen.
Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies, professori Antti Arjava on klassillinen filologi, joka on tutkinut antiikin naisen asemaa sekä julkaissut Jordanian Petrasta löydettyjä hiiltyneitä papyruksia. Kesken jääneet opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa antavat pätevyyden vastata Kulttuurirahaston miljardiomaisuudesta. Latinan ja muinaiskreikan lisäksi Arjava tutkii vapaa-aikanaan lintuja.
Emeritusprofessori Kimmo Koskenniemi aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa 1960-luvun lopulla matematiikan parissa. Tietojenkäsittelyyn ja ohjelmointiin viehättynyt Koskenniemi siirtyi yliopiston laskentakeskukselta 1980-luvulla humanistien pariin tavoitteenaan yleisen kielitieteen ja tietojenkäsittelyopin yhdistäminen. Sanamuotojen tunnistamiseen käytettävän ns. morfologisen kaksitasomallin kehittänyt Koskenniemi toimi yli kahden vuosikymmenen ajan tietokonelingvistiikan ja kieliteknologian professorina.
Kati Suurmunne on teollinen humanisti – takana on 30 vuotta suomalaisten suuryritysten viestinnässä. Uran varrella tutuksi ovat tulleet konepajat, rakentaminen ja energiateollisuus; yrityskaupat, pörssiviestintä ja brändit. Tällä hetkellä hän toimii Fortumin talousviestinnän johtajana. Englantilainen filologia antoi hänelle tähänkin hyvän perustan.
Karita Laisi on aktiivinen humanisti, yhdistysihminen, maailmanparantaja ja viranhaltija. Hän uskoo aktiiviseen kansalaisuuteen, joka muuttaa maailmaa lähellä ja kaukana. Kehitysyhteistyössä mukana oleva tarvitsee kokemusta kehityksen tekemisestä ruohonjuuritasolta. Tällä hetkellä Laisi on ulkoministeriön palveluksessa Palestiinalaisalueella ja monet kotimaan harrastukset, kuten sirkus ja teatteri, ovat tauolla.
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.
Lue lisää Helsingin yliopiston alumneista ja heidän toiminnastaan.