Tällöin tulee kysymykseen sekä valtionhallinto ja eri järjestöt että globaalisti toimiva yritysmaailma. Koulutus tukee erityisen hyvin niitä, jotka suunnittelevat kansainvälistä uraa. Myös kulttuurien kohtaamiseen liittyvät teemat tarjoavat jatkossa kasvavat uramahdollisuudet.
Uramahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että rakennat opinnoistasi yksilöllisiä tavoitteita palvelevan kokonaisuuden. Tässä myös työelämäopinnot, mahdollinen harjoittelu ja vaihto voivat olla suureksi avuksi. Kannustamme ja tuemme yksilöllisiä urapolkuja. Myös tutkijan ura on varteenotettava mahdollisuus tutkimuksesta kiinnostuneille.
Tutustu tarkemmin alue- ja kulttuurintutkimuksesta valmistuneiden urapolkuihin Töissä.fi-palvelussa ja humanistien uratarinoihin 375 humanistia -sivustolla.
Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.
Lähi-Itä ja arabian kieli ovat aina kiinnostaneet Lotta Malmirintaa. Nyt hänen työpaikkansa PYM-koordinaattorina Suomen Egyptin suurlähetystössä Kairossa yhdistää molemmat. Tehtävissään hän näkee mielenkiintoisia ihmisiä ja kokee, miten egyptiläinen yhteiskunta kehittyy.
–Toimenkuvanani on valvoa ja opastaa, miten paikalliset kansalaisjärjestöt käyttävät Suomen valtion niille myöntämiä määrärahoja. Tällä hetkellä painotus on erityisesti naisten aseman parantamisessa.
Vaikka projektinhallinta ja talousosaaminen eivät olleet valmiiksi tuttuja, kielen ja kulttuurin tutkimuksesta valmistunut Malmirinta sai paikan.
– Olin aikaisemmin Egyptissä vuoden verran vaihdossa opiskelujen aikana ja pitempiä aikoja mm. vapaaehtoistyössä, joten käytännön kokemusta oli ehtinyt kertyä. Opintojen teoreettinen puoli sai täten erittäin hyvää vastapainoa käytännön kokemuksista. Uskon, että tätä myös työnantajani ovat arvostaneet.
Malmirinnan työura lähti alun perin liikkeelle jo opintojen aikana Ulkoministeriön tarjoamasta harjoittelupaikasta.
– Arabian kielitaito on ollut koko työuran ajan avuksi. Paljon ovat myös auttaneet Ulkoministeriössä luodut suhteet. Pääsin tutustumaan erilaisiin henkilöihin, minkä uskon myöhemmin auttaneen työnsaannissa.
Ministeriöstä tie vei IOM:n (International Organization for Migration) ja Maahanmuuttoviraston kautta nykyiseen työtehtävään.
– Opintojen jälkeen voi hyvin jatkaa opiskeluja itsekseen ja opetella esimerkiksi excelin käyttöä tai budjetin kasaamista. Se, että ei ole opetellut jotain opintojen aikana, ei ole mikään este sille, etteikö sitä voisi oppia ja tehdä vaikka työkseen myöhemmin.
Malmirinta harmittelee, että liian usein työpaikkailmoituksia katsotaan vaatimusluettelona ja paikkaa ei uskalletakaan hakea, koska oma osaaminen tuntuu riittämättömältä. Malmirinta rohkaiseekin hakemaan, mikäli vain työnkuva kiinnostaa.
-Suurimmalla osalla hakijoista ei ole kaikkia tarvittavia ominaisuuksia. Työnantajat katsovat myös paljon hakijan persoonaa ja sitä, kuinka paljon hakija olisi valmis kehittymään työn mukana.
Samaa lähestymistapaa hän suosittelee opintoihin.
-Ehdottomasti kannattaa hakea opiskelemaan asioita, joihin itsellä on halu ja intohimo. Vaikka ei aina tietäisi mihin se johtaa niin kannattaa seurata omaa ääntä. Jos olet oikeasti hyvä jossain, niin kyllä töitä löytyy.
Taru Salminen on Etelä-Korean tunnetuin suomalainen. Ravintoloitsijana, kääntäjänä ja tv-kasvona Salminen osallistuu jatkuvasti korealaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehittämiseen. Hän pyrkii tuomaan suomalaista ja korealaista kulttuuria lähemmäksi toisiaan ja toivoo tulevaisuudessa pystyvänsä joustavammin työskentelemään kahden maan välillä.
Virpi Hämeen-Anttilan ihanne on renessanssin universaalioppinut. Maisteriksi hän valmistui laajalla aineyhdistelmällä ja kaikkiruokaisen humanistin tie on jatkunut yliopiston opettajana, kääntäjänä ja tieto- ja kaunokirjailijana. Tutkija-Virpin ala on Etelä-Aasian kirjallisuus ja kulttuuri. Kirjailija-Virpin ala puolestaan on kieli, mieli ja mennyt ja nykyinen maailma.
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.
Lue lisää Helsingin yliopiston alumneista ja heidän toiminnastaan.