Väitöskirjan tarkastamisohjeet oikeustieteellisessä

Nämä linjaukset ja määräykset perustuvat Rehtorin päätökseen 20.6.2017 Väitöskirjan esitarkastus ja hyväksyminen sekä väitöskirjan yleiset kriteerit (pdf Flammassa) sekä oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 26.9.2017 päättämiin tarkennuksiin.

Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja väitöstilaisuus toinen. Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee tai hylkää väitöskirjan tarkastusvaiheissa koottujen asiakirjojen ja oman asiantuntemuksensa perusteella. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjan tarkastajat molemmissa vaiheissa ohjaajan ja vastuuhenkilön ehdotuksesta, jonka jälkeen tiedekunta lähettää virallisen kutsun tehtävään sekä siihen liittyvän ohjeistuksen.

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vastuuhenkilönä voi toimia professorin lisäksi myös dosentti, joka toimii tiedekunnassa yliopistonlehtorina, yliopistotutkijana tai akatemiatutkijana (tai vastaavassa uraportaikon kolmannen tason tehtävässä) ja jolla on kokemusta väitöskirjojen valmiiksi ohjaamisesta. Tohtorikoulutettavalle nimetään vastuuhenkilöksi lähtökohtaisesti toinen väitöstutkimuksen ohjaajista tai mikäli tämä ei ole mahdollista, pääaineen vastaava professori.

Tarkemmat ohjeet siitä, kuinka aloittaa väitöskirjan tarkastusprosessi, löytyvät tohtorikoulutettavan ohjeista.

Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva monografia tai artikkeliväitöskirja, jossa esitetään uutta tietoa. Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelma-aluetta käsittelevistä tieteellisistä osajulkaisuista (tyypillisesti 3-5 osajulkaisua) ja niiden yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjaan hyväksyttävien osajulkaisujen tulee olla vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Julkaistujen tai julkaistuksi hyväksyttyjen osajulkaisujen lisäksi väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös osajulkaisuja, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjan osajulkaisut voivat olla yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus niissä on riittävä.

Väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Hyväksytty väitöskirja täyttää alla luetellut kriteerit.

Väitöskirjan tulee

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen

Väitöstutkimukselle nimetään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajana voi toimia professori, dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Esitarkastaja ei voi olla työsuhteessa väittelijän tiedekuntaan eikä mielellään myöskään Helsingin yliopistoon.  Väitöstyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajia ehdottavat ohjaaja ja vastuuhenkilö, tai jos vastuuhenkilöä ei ole väittelijälle nimetty, oppiaineen vastuuhenkilö.

Esitarkastajilla on aikaa kaksi kuukautta antaa lausuntonsa siitä, kun heidät on kutsuttu esitarkastajiksi.  Lausunnosta tulee ilmetä, hyväksytäänkö käsikirjoitus sellaisenaan tai pienin korjauksin.

Esitarkastaja voi myös esittää, että käsikirjoitus ei täytä väitöskirjan vaatimuksia eikä puolla väitösluvan myöntämistä. Tällöin esitarkastusprosessi raukeaa, ja sen voi aloittaa uudelleen vain ohjaajan ja vastuuhenkilön hyväksynnän jälkeen.

Kahden väitöslupaa puoltavan esitarkastuslausunnon jälkeen tiedekuntaneuvosto myöntää väitösluvan, jonka jälkeen väittelijä voi edetä työnsä viimeistelemisessä, painattamisessa sekä väitöstilaisuuden järjestämisessä. Väitöstilaisuus pitää järjestää vuoden sisällä väitösluvan myöntämisestä.

Väittelijä saa tiedekunnan virallisen ohjeistuksen väitösluvan saatuaan.

Väitösluvan myöntämisen yhteydessä tai sen jälkeen tiedekuntaneuvosto nimeää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla on professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjät valitaan tiedekunnan ulkopuolelta ja pääsääntöisesti Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain perustelluista syistä. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että työn kielen, aiheen tai esteellisyyksien perusteella uusia vastaväittäjäkandidaatteja ei ole kohtuudella saatavissa.  Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin tai apulaisprofessorin (tenure trackin 2. tason associate professor). Rehtorin päätöksen HY/2379/00.00.06.00/2021 mukaan 1.8.2021 alkaen kustokseksi voidaan määrätä myös dosentti, jolla on työsuhde tutkinnon myöntävässä tiedekunnassa. Kustoksen tehtävänä on toimia väitöstilaisuuden valvojana.

Tiedekuntaneuvosto nimittää vastuuhenkilöltä saadun ehdotuksen pohjalta yhden tai kaksi tiedekunnan edustajaa. Tiedekunnan edustajien tulee olla Helsingin yliopiston professoreita tai dosentteja tai dosentin tasoisia Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniä. Tiedekunnan edustajan tulee tuntea Helsingin yliopiston väittelykäytännöt ja väitöskirjojen arvosteluperiaatteet. Jos kustos ei ole toiminut väitöskirjan ohjaajana, hänet voidaan nimetä myös tiedekunnan edustajaksi. Jos kustos on toiminut väitöskirjan ohjaajana, hän ei saa osallistua väitöskirjan arvosanasta päättämiseen.

Arvosanalautakunta saa käyttöönsä väitöstutkimuksen esitarkastuslausunnot. Kaikkien arvosteluun osallistuvien tulee olla läsnä väitöstilaisuudessa.

Arvosanalautakunnan kokoonpanosta Helsingin yliopistossa on päätetty rehtorin päätöksessä 134/2019.

Väitöskirjan arvostelulausunnot ovat vastaväittäjän lausunto sekä arvosanalautakunnan raportti väitöstilaisuudesta ja arvosananeuvotteluista. Arvosanalautakunnan lausunnossa tulee ilmetä arvosanaehdotus, jossa on huomioitu myös esitarkastuslausunnot. Arviointiin vaikuttaa myös väittelijän puolustautuminen julkisessa väitöstilaisuudessa. Arvostelulausunnot tulee toimittaa esittelijälle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Jos väitöskirja on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen, sille voidaan antaa  arvosana kiittäen hyväksytty. Arvosanan kiittäen hyväksytty voi saada enimmillään noin 15 % kaikista väitöskirjoista. Jokaista väitöskirjaa on kuitenkin tarkasteltava itsenäisesti arvostelukriteerien pohjalta.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee väitöskirjan asteikolla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty yllä väitöskirjan määritelmän kohdalla lueteltujen kriteereiden perusteella.