Tiedekunnan tutkimus kattaa koko arvoketjun sekä metsä- että ruokajärjestelmissä sisältäen maaperän prosessit, biologiseen tuotantoon liittyvät luonnonprosessit, korjuun, jalostuksen, markkinat, kuluttajat ja yhteiskunnallisen ohjauksen.
Tiedekunnan tutkimus tarjoaa kustannustehokkaita, luonnon inspiroimia ja tukemia ratkaisuja. Tällaisilla ratkaisuilla pyritään saavuttamaan useita tavoitteita, kuten tuottavuuden ja tulojen lisääminen, ympäristöjalanjäljen pienentäminen, yhteiskunnan, yksilöiden ja luonnon resilienssin parantaminen.
Teema kattaa laajasti eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin sekä elinvoimaiset luontoympäristöt.
Reilu kestävyysmuutos viittaa tasapainoiseen ja kaikkia osapuolia huomioiviin muutoksiin elinkeinoelämässä, kulutuksessa ja yhteiskunnan instituutioissa matkalla kohti hiilineutraalia ja kestävää lähitulevaisuuden yhteiskuntaa.
Teema sisältää tutkimuksen, joka edistää kilpailukykyisten, terveellisten ja ympäristöystävällisten raaka-aineitten, teknologioitten, tuotantoprosessien ja arvoketjujen kehittämistä ihmisravinnoksi sopivien elintarvikkeiden tuotannossa.
Teemaan liittyvä tutkimus kohdistuu luonnonprosessien, uusiutuvien luonnonvarojen ja sivuvirtojen luovaan hyödyntämiseen ja nojaa kiertotalouden periaatteisiin.
’Uudet liiketoiminnan mallit’ ovat yritystoimintaan liittyviä uusia ideoita tai toimintamalleja ja ne voivat esim. yhdistää alustatalouden, kiertotalouden, tai jakamistalouden periaatteita kestävässä ja vastuullisessa liiketoiminnassa.
’Kestävässä rahoituksessa’ elinkeinojen ja kulutuksen ympäristöjalanjälki ja yritysten sosiaalinen vastuu ovat keskeisessä roolissa. Rahoitukseen liittyvä tutkimus voi auttaa sekä sijoittajia että yrityksiä vastuullisessa sijoittamisessa ja se voi sisältää esim. mitattavien ympäristöindikaattoreiden tai raportoinnin kehittämistä.
’Uudet ohjauskeinot’ ovat tutkimustuloksista jalostettuja ehdotuksia elinkeino- ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tutkimus ja opetus sijoittuvat Pohjoismaissa ja Euroopassa yliopistovertailujen kärkijoukkoon ja maailman mittakaavassa 50 parhaan molemmin puolin.
Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan on vuosille 2022–2029 valittu Marko Virran johtama Mikrobilääkeresistenssin tutkimuksen monitieteinen huippuyksikkö.
Vuosina 2014–2019 Suomen Akatemian valitsemista 14 tutkimuksen huippuyksiköstä seitsemää johdettiin Helsingin yliopistosta. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta oli mukana seuraavassa huippuyksikössä:
Ilmakehäntutkimuksen huippuyksikkö – molekyyli- ja biologisista prosesseista globaaliin ilmastotutkimukseen. Huippuyksikköä johti Markku Kulmala.
Lisäksi tiedekunta oli mukana:
Laserkeilauksen huippuyksikkö. Huippuyksikköä johti Juha Hyyppä Geodeettisessa laitoksessa. Mukana olivat myös Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto.
Mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien kehittyminen ja globaali leviäminen ovat vaikea ongelma terveydenhuollolle ja eläinten hoidolle. Mikrobilääkeresistenssin yleistyminen vaikeuttaa bakteeritautien hoitoa ja muita siihen nojaavia hoitomuotoja kuten syöpähoitoja ja kirurgiaa. Mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien kehittyminen ja leviäminen on monimutkainen kokonaisuus, jonka ymmärtäminen vaatii monitieteistä lähestymistapaa.
Mikrobilääkeresistenssin tutkimuksen monitieteinen huippuyksikkö pyrkii ymmärtämään mikrobilääkeresistenssin kokonaiskuvan yhteinen terveys -näkökulmaa hyödyntäen, tarkastellen terveyttä ihmisten, eläinten ja ympäristön näkökulmista.
Mikrobilääkeresistenssin tutkimuksen monitieteisen huippuyksikön johtaja on Marko Virta. Yksikkö koostuu Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tutkimusryhmistä.
Helsingin yliopiston lippulaivoissa huipputason tiede yhdistyy monin tavoin yhteistyöhön yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa. Tiedekunta on mukana yhdessä Suomen Akatemian lippulaivahankkeessa: Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC
Leg4Life-hanke edistää ympäristön ja ihmiskunnan terveyttä ja hyvinvointia lisäämällä kotimaisten palkokasvien viljelyä ja elintarvike- ja rehukäyttöä.
Isot ympäristön ja yhteiskunnan muutokset kuten ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen haastavat nykyiset ruoantuotanto- ja kulutustapamme. Ruokaa pitäisi riittää yhä useammalle samaan aikaan kun ruoantuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormitusta tulisi pienentää.
Tutkimushanke edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi hankkeessa kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Lassi Ahlvikin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan ilmastopolitiikan vaikutuksia eri yhteiskuntaryhmiin.
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka luo yhteiskuntaan voittajia ja häviäjiä. Projektissa analysoidaan ilmastopolitiikan vaikutuksia yhteiskunnan eri ryhmiin, tutkitaan ihmisten oikeudenmukaisuuskäsityksiä ja pyritään ymmärtämään, miten haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää verotuksen keinoin. Tutkimus yhdistää informaatiotaloustiedettä, jossa verojärjestelmä pyritään luomaan mahdollisimman hyväksi epätäydellisen informaation vallitessa, sekä Suomen yksilö- ja yritystason rekisteriaineistoja.
Hanke tukee vihreän siirtymän suunnittelua Suomessa ja Euroopassa sellaisella tavalla, joka koetaan yhteiskunnallisesti oikeudenmukaiseksi.
Lue lisää yliopiston Starting Grant -sivulta.
Green tax reform for a just climate transition, 2024–2028.
Apulaisprofessori Kirsi S. Mikkosen ERC-rahoitetussa projektissa kehitetään Janus-partikkeleiksi kutsuttuja nanopartikkeleita, joilla on kaksi eri tavoin käyttäytyvää puolta. Rakenne saa partikkelit toimimaan tietyllä tavalla materiaalien rajapinnoilla, esimerkiksi vakauttamaan öljypisaroiden pintaa emulsioissa. Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa hyödynnetään kestäviä biopolymeerejä ja vihreän tekniikan ratkaisuja.
Lue lisää yliopiston Consolidator Grant -sivulta.
Green route to wood-derived Janus particles for stabilized interfaces (PARTIFACE), 2020–2025.
Professori Mari Pihlatie ryhmineen tutkii puiden roolia metaanin tuotannossa. Metaanin määrä ilmakehässä nousee vuosi vuodelta. Tiedämme, että puut pystyvät tuottamaan metaania, mutta emme tiedä kuinka paljon. Pihlatien ryhmä tutkii laboratoriokokeiden sekä kentällä suoritettujen mittausten avulla miten metaanin tuotannon prosessit metsissä toimivat.
ERC-rahoituksellaan Pihlatien ryhmä rakentaa mallia siitä, miten metaanin vaihtoprosessi toimii maaperän, puiden ja ilmakehän välillä.
Lue lisää yliopiston Starting Grant -sivulta.
From processes to modelling of methane emissions from trees, 2018–2023.
Uutinen: Akatemiapalkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Mari Pihlatielle