Psykologia

Helsingin yliopistossa voi opiskella psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinnot. Psykologian kandiohjelmaan valitut opiskelijat voivat jatkaa suoraan psykologian maisterin koulutusohjelmaan. Psykologian maisterin koulutusohjelmaan voi myös hakea jos on suorittanut vaadittavat edeltävät opinnot muualla. Kuvaukset kandi- ja maisteritutkinnoista löytyvät opintopolulta.

Psykologian koulutusohjelmissa rakennetaan tiedollisia ja taidollisia perusteita psykologin ammattia varten. Koulutusohjelmat ovat suomenkielisiä, mutta osa opetuksesta annetaan englanniksi.  Psykologian koulutusohjelma on monitieteinen ja opinnoissa on kosketuspintaa esimerkiksi lääketieteeseen, luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Opiskelijoille tarjotaan myös yhteistä opetusta lääketieteellisen tiedekunnan muiden koulutusohjelmien kanssa.  Opiskelijat integroituvat psykologian tutkimusryhmiin viimeistään pro gradu –töitä tehdessään.

Psykologian koulutusohjelmissa harjaannutaan käyttämään psykologin kliinisiä taitoja, jotka liittyvät lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyteen ja neuropsykologisiin kysymyksiin. Maisterintutkinnossa suoritetaan myös viiden kuukauden mittainen kliininen harjoittelujakso. Valmistuttuaan maisteriohjelmasta opiskelija laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöksi (psykologiksi). 

Eri­koisp­sy­ko­lo­gi­kou­lu­tus

Erikoispsykologikoulutus on maisterin tutkinnon jälkeistä yliopistollista erikoistumiskoulutusta, joka järjestetään yliopistojen verkostoyhteistyönä. Tarkempi kuvaus koulutuksen eri muodoista löytyy Ammatillisen jatkokoulutuksen ja Psykonetin sivuilta.

Erikoispsykologikoulutuksia järjestetään viidellä eri erikoisalalla seuraavasti (suluissa koulutuksesta vastaava yliopisto):

• Kliininen terveyspsykologia (Itä-Suomen yliopisto)
• Lapset ja nuoret (Turun yliopisto ja Åbo Akademi)
• Neuropsykologia (Helsingin yliopisto)
• Kliininen mielenterveyspsykologia (Helsingin yliopisto)
• Psykoterapia (Jyväskylän yliopisto)
• Työ- ja organisaatiopsykologia (Tampereen yliopisto)

Helsingin yliopiston vastuulla oleva neuropsykologian erikoispsykologikoulutus antaa pätevyyden kliinisen neuropsykologin tehtäviin terveydenhuollossa.

Psykonet on psykologian koulutusalalla toimiva yliopistoverkosto, jonka muodostavat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin psykologian laitokset ja oppiaineryhmät. Verkosto on toiminut koulutusalan katto-organisaationa vuodesta 1989.

Psy­ko­te­ra­peut­ti­kou­lu­tus

Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstön jatkokoulutukseen verrattavaa täydennyskoulutusta  ja edellyttää hakijalta mielenterveys- tai sitä vastaavan alan työkokemusta sekä soveltuvaa terveys- tai sosiaalialan taustakoulutusta. Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti saa opiskelija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen.

Tarkempaa tietoa hausta ja koulutuksen sisällöstä löytyy psykoterapeuttikoulutuksen sivuilta.

Lääketieteellisessä tiedekunnassa psykologian tohtorin tutkinnon voi suorittaa pääaineena psykologia, mikäli on suorittanut psykologian maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot sekä harjoittelun ja suorittanut ylemmän yliopistollisen korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa (tutkintoa vastaavan tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa). Pääaineena psykologiaa opiskelevan on mahdollista suorittaa filosofian tohtorin tutkinto, niissä tapauksissa, jolloin kliinistä harjoittelua ei suoriteta. Enenevä osa psykologian tohtoriopiskelijoista suorittaa tutkintoaan Terveyden tutkimuksen tutkijakoulussa.

Attention and Memory Networks research group
Tutkimme aivokuvantamismenetelmillä tarkkaavaisuuden, muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen verkostoja ihmisaivoissa.

Clinical Neuropsychology Network
Kliinisen neuropsykologian ryhmässä tutkitaan sekä hankittuja että kehityksellisiä kognitiivisia häiriöitä lapsilla ja aikuisilla, kognition kehittymistä lapsuudesta aikuisuuteen, kognition neuropsykologisia arviointimenetelmiä ja poikkitieteellisiä moniammatillisia kuntoutusmenetelmiä.

Clinical psychology and mental health interventions (CLIPI)
Keskitymme tutkimuksessamme mielenterveyden ongelmien ja kognitiivisten kykyjen taustatekijöihin sekä keinoihin tukea mielenterveyttä. Olemme erityisen kiinnostuneita ympäristön ja biologisten tekijöiden vuorovaikutuksesta mielenterveyden muokkaajana. Tutkimme lisäksi lyhyiden mielenterveysinterventioiden ja psykoterapioiden vaikuttavuutta. Visiomme on, että ymmärtämällä mielenterveyden ongelmien biologisia mekanismeja voimme parantaa psykososiaalisten interventioiden vaikuttavuutta.

Cognitive Brain Research Unit (CBRU) / Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö
CBRU tutkii ihmisen havainto- ja kognitiivisia prosesseja, niiden kehitystä, häiriöitä ja muotoutuvuutta erityisesti kielellisissä ja musiikkiin liittyvissä toiminnoissa.

Developmental Psychology Research Group (DEPSY)
Kehityspsykologian ryhmä tutkii ihmisen psyykkiseen kehitykseen liittyviä teemoja läpi elämänkaaren. Meitä kiinnostaa mm. sikiöaikainen ohjelmoituminen, raskausajan hyvinvointi, mielenterveys, neurokognitiivisten taitojen kehittyminen, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, uni ja ikääntyminen. Työskentelemme useiden eri seuranta-aineistojen parissa, teemme laajaa yhteistyötä Suomessa ja ulkomailla, ja käytämme hyväksemme monia erilaisia menetelmiä selvittääksemme, miten ihmismieli kehittyy.

Emotional Interaction and eHealth (EIeH) Research Group
Ryhmä tutkii emootioita, terveyttä ja hyvinvointia virtuaalitodellisuuden ja digitaalisten terveyssovellusten aikakaudella. Ryhmän tutkimuksessa yhdistyy sosiaalipsykologia, ihminen-tietokone vuorovaikutus ja kognitiivinen neurotiede.

Mind and Brain in the Sys­temic Con­text
Olemme kiinnostuneita siitä, miten psyykkiset ilmiöt ja ihmiskehon fysiologia ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja etsimme uusia tapoja muokata havaittuja vuorovaikutussuhteita. Tavoitteenamme on tunnistaa yleisten mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen, systeemiset mekanismit ja hyödyntää tuotettua tietoa uusien hoitosovellusten kehittämiseksi tai optimoimiseksi. Pyrimme saavuttamaan tavoitteemme työskentelemällä erilaisten väestöryhmien kanssa terveistä vapaaehtoisista mielenterveyshäiriöistä kärsiviin henkilöihin.

Neurogenomics laboratory
Ryhmämme tutkii syitä miksi toiset ovat alttiimpia sairastumaan psykiatrisiin sairauksiin kuin toiset. Tutkimme ahdistuneisuushäiriöiden geneettistä ja neurobiologista taustaa sekä ihmisillä että kokeellisissa malleissa.

O’BRAIN Lab
Kansainvälinen ryhmämme tarkastelee ravintoympäristön ja aivojen välistä yhteyttä. Tutkimme ympäristön, käyttäytymisen, aivotoiminnan ja obesiteettiin liittyvien perintötekijöiden välistä vuorovaikutusta ja esimerkiksi dopaminergisen järjestelmän plastisiteetin vaikutusta oppimiseen ja päätöksentekoon. Sovellamme monialaisesti neurobiologian, psykologian, kognitiotieteen, matematiikan ja lääketieteen menetelmiä.  

Perception, Action and Cognition (PAC)
Tutkimme ihmisen tiedonkäsittelyä liittyen havaitsemiseen, motoriseen toimintaan, oppimiseen ja muistamiseen. Menetelminä käytämme psykofysiikkaa, aivokuvantamista ja laskennallista mallintamista. Tutkimusaiheita ovat pintarakenteiden, värien ja muotojen havaitseminen, kädenliikkeiden koordinointi ja motorinen säätely, havainto-oppiminen ja työmuisti, puheen havaitseminen, aistien välinen integraatio sekä kasvojen havaitseminen ja muistaminen.

Population Mental Health

Psychological treatment, etiology, and mental health (PsyTEAM) 
Ryhmä tutkii psykoterapioita, psykososiaalisia hoitoja, mielenterveyttä sekä psykopatologian epidemiologiaa ja etiologiaa. Ryhmä käyttää monenlaisia menetelmiä, kuten rekisteripohjaista tutkimusta, tilastollista mallintamista, koneoppimista ja teoreettista mallintamista, ja jäsenet osallistuvat toisinaan myös satunnaistettujen tutkimusten analysointiin.

Sleep & Mind Research Group
Sleep & Mind -tutkimusryhmä tutkii unta, kognitiota, oppimista ja mielenterveyttä monitieteisesti, yhdistellen menetelmiä ja asetelmia psykologiasta, lääketieteestä ja aivotutkimuksesta, tehden sekä pitkittäisiä seuranta- että kokeellisia tutkimuksia. Kohderyhmänä on usein lapset ja nuoret. Erityinen mielenkiinto on vuorokausirytmin säätelyssä sekä unen mikrorakenteessa.

The Psychosocial Factors & Health Research Group
Ryhmä tutkii psyykkisen ja fyysisen terveyden taustalla vaikuttavia psyykkisiä, sosiaalisia, käyttäytymiseen liittyvät ja biologisia prosesseja, joita voivat liittyä esimerkiksi varhaiseen lapsuuden ympäristöön, työelämään, vanhuuden sosiaalisiin suhteisiin tai useamman sukupolven yli välittyviin tekijöihin. 

Visual Cognition Research Group
Tutkimusryhmä tutkii visuaalista kognitiota perustutkimuksen ja teknologiatutkimuksen näkökulmista.