Yliopiston strategian mukaisesti opiskelijat pyritään integroimaan aktiivisesti yliopistoyhteisöön ja tutkimukseen opintojen alusta lähtien. Tämä on aika poikkeuksellista kansainvälisestikin tarkasteltuna. Se on kuitenkin jo pitkään ollut pääajatus kokeellisen psykologian opetuksessamme.
Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden harjoituskurssi antaa kokeellisen tutkimuksen ja tieteellisen raportin kirjoittamisen perustaidot. Kurssilla tehdään pienryhmissä laboratoriotyönä koesarja, jossa opiskelijat keräävät ja analysoivat itse aineiston ja kirjoittavat sen perusteella suppean raportin. Pyrimme siihen, että tutkimusaihe olisi aito ja vielä tutkimaton tieteellinen kysymys, mutta valitsemme sen niin että tutkimuksessa voidaan käyttää jotain hyvin tunnettua tutkimusasetelmaa.
Tutkimustaitojen lisäksi kurssi syventää luentokursseilla saatuja havainto- ja kognitiivisen psykologian sekä tilastotieteen taitoja, kun niitä pääsee soveltamaan oikeisiin tutkimusongelmiin.
Jatkokurssina on toisen vuoden opiskelijoiden tutkimuskurssi, jossa tehdään laajempi kokeellinen tutkimusprojekti ja kirjoitetaan sen perusteella tieteellinen raportti.
Projektit tehdään yhteistyössä psykologian alan tutkimusryhmien kanssa. Ne voivat olla esimerkiksi pilottitutkimuksia. Opiskelijat pääsevät näin osallistumaan tämänhetkiseen tieteelliseen tutkimustyöhön aidossa tutkimusympäristössä.
Kehitämme jatkuvasti kokeellisia opetusympäristöjä uusia teknologioita ja tutkija-opettajien tietotaitoa hyödyntäen. Esimerkiksi koronakriisin aikana ohjelmoimme koeasetelmat iPadien avulla, jolloin opiskelijat pystyivät tekemään kokeita kotonaan.
Haartmaninkadulla opiskelijoiden käytössä on modernit tutkimuslaitteistot, esimerkiksi virtuaalitodellisuuslaitteisto ja korkean resoluution silmänliikekamera.
Kurssilla tutkimuksen tekemistä ja raportointia harjoitellaan yksityiskohtaisesti valmistaen opiskelijoita graduvaiheeseen. Kurssi huipentuu oikean tieteellisen konferenssin muodossa pidettävään Tieteen päivään, jossa kurssilaiset esittelevät tutkimuksensa tuloksia esitelmän tai posterin muodossa. Parhaimmillaan on opiskelijoiden tutkimuksista syntynyt jatkotyöstämisellä kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita.
Ilmari Kurki, yliopisto-opettaja, FT, Psykologian ja logopedian osasto
Kaisa Tiippana, yliopistonlehtori, dosentti, Psykologian ja logopedian osasto