Psykoterapeuttikoulutus on luonteeltaan prosessi, joka koostuu läpi koulutuksen jatkuvista teoria- ja menetelmäopintojen, psykoterapeuttisen potilastyön työnohjauksen ja koulutuspsykoterapian opintokokonaisuuksista. Lisäksi opintoihin kuuluu opinnäytetyö ja osaamisesta annettava näyttö.
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat teoriaseminaareista ja kliinisistä seminaareista sekä kirjallisuuteen perehtymisestä, välitehtävistä ja muusta omatoimisesta opiskelusta. Näiden opintojen sisältö ja toteutus vaihtelevat koulutusohjelmittain. Teoriaopintoihin sisältyy eri koulutusohjelmien opiskelijoille yhteiset yliopiston järjestämät opinnot (5 op).
Psykoterapeuttiopiskelijat tekevät opintojen aikana vähintään 300 tuntia työnohjattua psykoterapeuttista potilastyötä. Työnohjausta on koulutuksen aikana vähintään 120 tuntia, ja se voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmätyönohjauksena tai näiden yhdistelmänä. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin.
Opiskelijan tulee itse hankkia koulutuspotilaat esimerkiksi omalta työpaikaltaan tai tekemällä potilastyötä oman yrityksen tai toiminimen kautta. Koulutuspotilailla olisi hyvä olla hoitosuhde johonkin lailliseen terveys- tai sosiaalialan yksikköön, jossa potilaan hoitovastuu säilyy koko koulutushoidon ajan.
Mikäli koulutushoito tapahtuu yksikön ulkopuolella, tulee hoitoyksikköä potilaan suostumuksella informoida 1) koulutushoidon alkamisesta ja päättymisestä, 2) potilaan voinnissa tapahtuvista muutoksista sekä 3) ennen hoidon alkua toimittaa hoitosuunnitelma. Sovittavin määrävälein toimitetaan yhteenveto toteutuneesta hoidosta. Edellä mainitut toimintatavat ovat suositeltavia kaikille koulutettaville psykoterapiahoidon sitouttamiseksi osaksi aktiivista terveyspalvelujärjestelmää. Suositeltavaa myös on, että työnohjaaja arvioi yhdessä koulutettavan kanssa potilaiden soveltuvuutta voinniltaan ja problematiikaltaan koulutuspotilaiksi.
Jos psykoterapiakoulutuksen opiskelija ei ole tutkintonsa puolesta terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee koulutukseen kuuluva psykoterapeuttinen työ tehdä jonkun terveyden- tai sosiaalihuollon organisaation alaisuudessa. Ainoastaan sellainen terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on oikeus koulutuspsykoterapiatyön potilas- tai vastuuvakuutukseen, voi toimia yksityisenä ammatinharjoittajana koulutuksen aikaisessa potilastyössä. Koulutettavan vastuulla on itse selvittää, miten koulutuspsykoterapiatyö vakuutetaan. Mahdollisuudet potilastyön tekemiseen arvioidaan osana opiskelijavalinnan toisen vaiheen soveltuvuusarviointia. Soveltuvuusarvioinnissa tulee hakijan esittää realistinen suunnitelma potilastyön tekemiselle. Jos hakija ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee haastatteluun tuoda psykoterapeuttisen potilastyön tekemisestä vastaavan yksikön kanssa tehty kirjallinen sopimus siitä, miten potilas- tai vastuuvakuutus ja potilasasiakirjojen säilytys järjestetään.
Psykoterapeuttiopintoihin sisältyy koulutusohjelmasta riippuen 80-250 tuntia omaa psykoterapiaa. Koulutuspsykoterapiaa antavan psykoterapeutin tulee olla kouluttajapsykoterapeutti tai vaativan erityistason (VET) psykoterapeutti ja edustaa sitä suuntausta, jota koulutusohjelma edustaa. Joissain tapauksissa ennen koulutusta käyty em. vaatimukset täyttävä psykoterapia voidaan hyväksyä ainakin osin koulutuspsykoterapiaksi, mutta suositus on, että vähintään osa psykoterapiasta käytäisiin opintojen aikana.
Opinnäytetyö on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen syventyvä kirjallinen tuotos, jossa noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota.
Psykoterapeuttikoulutuksessa tehtyjen opinnäytetöiden tiivistelmiin voit tutustua Psykoterapeuttikoulutuksen opinnäyteikkuna -blogissa.
Osaamisen näytön tarkoituksena on varmistaa, että opiskelijalla on koulutuksen päättyessä koulutuksen tavoitteena olevat taidolliset valmiudet. Osaamisen näyttöön sisältyy jatkuva arviointi koulutuksen aikana, opinnäytetyö ja näyttösalkku (oppimisportfolio ja psykoterapeuttinen tapausjäsennys). Koulutusohjelmassa voidaan lisäksi toteuttaa näyttökoe.
Koulutus on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohella, mutta opiskelijan täytyy pystyä osallistumaan lähiopetukseen muutaman kerran lukukaudessa. Lisäksi opiskelijan pitää pystyä tekemään koulutuksen edellyttämää potilastyötä joko osana omaa palkkatyötään tai omalla ajallaan.
Useimmissa koulutusohjelmissa teoria- ja menetelmäopintojen opetus toteutetaan Helsingissä kaksipäiväisinä seminaareina (to-pe), joita on noin 5-6 kertaa vuodessa. Jos koulutusohjelma järjestää itse työnohjauksen, tämä voi tapahtua näiden seminaarien yhteydessä tai erillisinä tapaamisina. Opetusta ja työnohjausta voidaan järjestää myös etäopetuksena. Koulutuspsykoterapeutin opiskelija hankkii tavallisesti itse, jolloin koulutuspsykoterapian voi käydä omalla kotipaikkakunnalla tai lähellä sitä.
Koulutusohjelmien teoriaopintojen hinnat määräytyvät mm. koulutusohjelman sisällön ja ryhmäkoon mukaan. Teoriaopintojen kokonaishinta vaihtelee koulutusohjelmittain noin 9 000 - 25 000 euron välillä, ja se jakautuu koko koulutuksen ajalle kahdesti vuodessa maksettaviksi lukukausimaksuiksi (keskimäärin noin 2 500 euroa/lukukausi). Teoriaopintojen lisäksi koulutukseen kuuluu koulutusohjelmasta riippuen 80-250 tuntia omaa psykoterapiaa sekä vähintään 120 tuntia työnohjausta, joiden hinta ei pääsääntöisesti sisälly koulutusmaksuihin. Koulutuspsykoterapian hinta on noin 85-140 €/h, joka vastaa arviolta myös yksilötyönohjauksen hintaa. Ryhmätyönohjauksen hinta on mm. pienryhmän koosta riippuen noin 35-50 €/h. Kaikki hinnat ovat suuntaa antavia ja riippuvat psykoterapeutin tai työnohjaajan omista taksoista. Koulutuksen kokonaiskustannukset ovat koulutusohjelmasta riippuen noin 25 000 - 60 000 euroa.
Koulutusohjelman teoriaopintojen hinta sekä koulutuspsykoterapian ja työnohjauksen määrä ja toteutustapa ilmenevät haussa olevien koulutusohjelmien esittelyistä, jotka julkaistaan syksyisin.