Ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien klinikka

Iho- ja sukupuolitautiopin perusopetuksen tarkoituksena on antaa lääketieteen opiskelijoille riittävät tiedot ja taidot tunnistaa ja hoitaa tavallisimmat ihotaudit sekä Suomessa esiintyvät sukupuolitaudit. Ihotautikurssi järjestetään neljästi vuodessa L5-vuosikurssilla.

Kliinisen allergologian opetusta annetaan L2 mikrobiologian/immunologian jaksolla.

Yhdyshenkilö: Prof. Annamari Ranki, annamari.ranki@hus.fi

• Iholymfoomien patomekanismi ja uudet kohdegeenit
• Autoimmuunisairauksien mekanismi: uudet täsmähoidon kohteet
• Harvinaiset ja perinnölliset ihosairaudet
• Ihotautien allergologiaa

Yhdyshenkilö: Dos. Sari Pitkänen, sari.pitkanen@hus.fi

• Ihosyöpien leviämismekanismit ja ennustetekijät

Yhdyshenkilö: Dos. Anita Remitz, anita.remitz@hus.fi

• Atooppisen ekseeman patomekanismit ja hoito

Yhdyshenkilö: Prof. Antti Lauerma, antti.lauerma@helsinki.fi

• Kosketusihottumien patomekanismi
• Mikrobiomin rooli ihotaudeissa ja allergiassa
• Atooppinen ihottuma
• Akne

Yhdyshenkilö: Dos. Jaana Panelius, jaana.panelius@hus.fi

• Ihoborrelioosi
• Sidekudostaudit (iho-oireiden lupus erythematosus ja skleroderma)
• Autoimmuuni rakkulataudit

Annamari Rankin tutkimusryhmä

Tutkimuksemme kohdistuu kolmelle eri alueelle: autoimmuunisairauksiin, iholymfoomiin ja harvinaisiin iho-oireisiin sairauksiin. Autoimmuunisairauksissa tutkimme lupus erythematosuksen syntymekanismeja alkaen Uv-säteilyn varhaisista vaikutuksista interferoni-signaalitien aktivaatioon. Autoimmuuni polyendokrinopatian (APECED) osalta olemme aloittaneet geenimutaation korjauksen CRISPR/Cas9-menetelmällä potilaiden pluripotentteihin kantasoluihin (iPSC) ja tavoite on yhteistyössä kansainvälisten kollaboraattoreiden kanssa uudelleen erilaistaa korjatut solut hoitoon soveltuvaan muotoon.  Harvinaisten ja vaikeiden ihosairauksien osalta kuulumme ERN SKIN-verkostoon ja teemme laajaa kansainvälistä tutkimusta. Olemme tunnistaneet useita uusia tautimutaatioita ja selvitämme niiden toiminnallisia vaikutuksia. Iholymfoomien kohdalla tutkimme mikroympäristön ilmentämien immunosuppressiivisten metaboliittien merkitystä sekä seerumista eristettävien eksosomien koostumusta ja merkitystä lymfooman leviämisessä ja ennusteessa. Lisäksi tutkimme solumallien avulla aiemmin  lymfoomasoluissa havaitsemamme synsytiiniproteiinin merkitystä lymfooman patogeneesissä.

Mika Mäkelän tutkimusryhmä

Tutkimusryhmä työskentelee Iho- ja allergiasairaalan lasten yksikössä, joka vastaa valtaosin HUS-piirin lastenallergologisesta toiminnasta sujuvassa yhteistyössä lastenklinikan kanssa. Ryhmä keskittyy kahteen sairausryhmään: pienten lasten astmaan sekä vaikeisiin ruoka-allergioihin. Pikkulapsen astman tutkimukset pureutuvat patofysiologiaan, diagnostiikkaan ja hoitoon. Pyrimme selvittämään mitkä tekijät ovat määrääviä taudin pysyvyyden ja vaikeusasteen kannalta niin kudoksissa kuin hengitysfysiologisissa parametreissä.  Ruoka-allergioissa painopiste on ollut molekyyliallergologisiin määrityksiin perustuvan diagnostiikan kehittelyssä ja ruokasiedätyksessä. Tutkimuksen luonne painottuu vahvasti klinikkaan ja laboratoriomääritykset tehdään pääosin eri kotimaisten sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Jaana Paneliuksen tutkimusryhmä

Tutkimus kohdistuu autoimmuuni sidekudostautien eli iho-oireisen lupus erythematosuksen ja paikallisen skleroderman patogeneesin sekä toisaalta ihoborrelioosin immuunivasteiden kartoittamiseen. Lupukseen ja sklerodermaan liittyvä tutkimus on osana klinikan nuoremman erikoistuvan lääkärin väitöskirjaprojektia. Lupus erythematosuksessa pyrimme selvittämään taustalla olevia immunopatogeneettisia mekanismeja ja erityisesti inflammasomiaktivaation merkitystä taudin patogeneesissä. Ihon lokaalisen skleroderman osalta olemme mukana eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa, mutta klinikan oman tutkimuksen puitteissa paneudumme myös taudin patogeneesiin. Borrelioosin suhteen tutkimme immuunivastetta borreliaa ja sen pintaproteiineja kohtaan, kudosspesifiteettiä ja –invaasiota, infektion jälkeisen autoreaktiivisuuden mekanismeja solumalleissa ja inflammasomiaktiivisuutta ihobiopsioissa sekä geneettistä alttiutta sairastua taudin eri muotoihin. Kussakin tutkimuksen osa-alueessa uuden tutkimustiedon avulla voidaan kehittää diagnostisia ja hoidollisia menetelmiä sekä selvittää taudin ennustetekijöitä. Tutkimusta tehdään yhteistyönä kotimaisten ja kansainvälisten tahojen kanssa.

Sari Pitkäsen tutkimusryhmä

Tutkimusryhmämme toimii Iho-ja allergiasairaalan toimenpideyksikössä, jossa hoidetaan yli puolet koko HUS-piirin ihosyövistä ja lähes kaikki ihosyöpien esiasteet. Tutkimusryhmämme mielenkiinto kohdistuu ihosyöpien diagnostiikkaan ja ennusteeseen. Pyrimme myös kartoittamaan ihosyöville ja sen mahdollisille leviämiselle altistavia tekijöitä sekä selvittämään ihosyövän syntymekanismeja. Melanoomatutkimuksemme keskittyy melanooman geneettisiin tekijöihin, kun taas keratinosyyttiperäisissä syövissä (okasolusyöpä ja sen esiasteet) tutkimuksen painopiste on syövän etiologisilla tekijöillä, kuten mahdollisten DNA-virusten osuudesta syövän synnyssä, erityisesti immunosupressoiduilla potilailla. Elinsiirtopotilaat ovatkin yksi keskeisin tutkimuksemme potilasryhmä melanoomapotilaiden lisäksi. Tutkimusta teemme yhteistyössä elinsiirtokirurgien sekä yliopiston tutkijoiden kanssa. Ryhmässämme on tällä hetkellä kaksi väitöskirjatyöntekijää.