Koulutuksen saavutettavuuden asiantuntijat

Näkemys siitä, että koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on Suomessa laajasti jaettu. Mutta miltä koulutuksen tasa-arvo näyttää Suomessa tänään? Tuottaako suomalainen koulu eriarvoisuutta? Miten saadaan oppimiserot kaventumaan? Miten nostamme osaamistasoa ja lisäämme lasten ja nuorten hyvinvointia?

Helsingin yliopistosta löytyy paljon asiantuntemusta koulutuksen saavutettavuus -kysymyksiin. Ohessa lista asiantuntijoistamme - listaa täydennetään vielä.

Janne Mikkonen on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistolla. Hänen tutkimuksensa käsittelevät terveysongelmien sosiaalisia seurauksia ja huono-osaisuuden ylisukupolvista periytymistä. Mikkonen tutkii väitöskirjassaan lasten ja nuorten terveysongelmien yhteyttä koulutuspolkuihin sekä näitä yhteyksiä selittäviä taustatekijöitä. Tutkimus osoittaa, että varhaisnuoruuden terveysongelmat voivat selittää jopa viidesosan pelkän peruskoulututkinnon varaan jäämisestä. Mikkonen on sosiologi ja toimii Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksikössä. 

Anna-Maija Niemi (KT) työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat moninaiset erot ja koulutuksellinen inkluusio – sekä koulutuspoliittisina kysymyksinä että oppilaitosten arjen käytännöissä. Niemi on tutkinut nuorten koulutuspolkuja keskittyen tarkastelemaan erityisopetusta ja muita tuen käytäntöjä, ohjausta, koulutusvalintoja ja nuorille mahdollistuvia toimijuuksia. Nuorten näkökulmien esiin tuominen on hänen tutkimustyönsä keskiössä. Niemen tutkimushanke Diverse paths to adulthood. Life-historical study on young adults entering higher education and employment jatkaa elämänkulullista tutkimusta nuorten aikuisten kanssa. 

Mirjam Kalland on ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen professori Helsingin yliopistossa. Kasvatustieteistä väitellyt Kalland kouluttautui 1990-luvulla psykoterapeutiksi ja toimi 2000-luvulla seitsemän vuotta Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteerinä, nyt toiminta liiton parissa jatkuu MLL:n puheenjohtajana.  

Kallandin suuri kiinnostuksen kohde on mentalisaatioteoria, eli se, miten vanhemmat tulkitsevat lastensa mielenliikkeitä heidän toiminnastaan. Tällä hetkellä häntä kiinnostavat erityisesti mentalisaatioteorian monet soveltamismahdollisuudet varhaiskasvatuksessa. Kallandin mukaan varhaiskasvatuksessa vaikutamme ihmisen tärkeimpiin ikävuosiin – siksi on tärkeää pohtia, toteutuuko yhdenvertaisuus varhaiskasvatuksessa. Yliopistolla Kalland on toiminut myös Svenska social- och kommunalhögskolanin rehtorina 2014–2018.  

Susanna Niinistö-Sivurannalla (KT) on 20 vuoden kokemus työstä korkeakoulutuksen parissa opettajana, kehittäjänä ja johtajana.  Niinistö-Sivuranta on kasvatustieteen tohtori ja hän työskentelee Helsingin yliopiston opetuksen toimialan kehitysjohtajana. Opetuksen toimialan johtajana hänellä on vastuullaan yliopiston opetuksen toimialan strategiset linjaukset ja koulutuksen suunnittelu – yksikössä tehdään töitä koulutuksen lisäksi niin opiskelijavalintojen, opiskelijaliikkuvuuden kuin urapalveluiden parissa. Lisäksi hän toimii Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajana. 

 Niinistö-Sivurannalla on kokemusta myös ammattikorkeakouluista, muun muassa Laurea ammattikorkeakoulun vararehtorina. Niinistö-Sivuranta on aktiivinen kansainvälisissä korkeakoulutuksen verkostoissa ja hän toimii lisäksi usean yrityksen hallituksessa. Häntä kiinnostavat oppiminen ja johtaminen. 

Mira Kalalahti on kasvatussosiologian dosentti ja tutkijatohtori, jonka tutkimusaiheet käsittelevät koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa sosiaaliluokan, sukupuolen, maahanmuuton ja toimijuuden näkökulmista. Hän on tutkinut tasa-arvon käsitteellisiä muutoksia, koulutustrajektorien muotoja ja malleja sekä nuorten ja heidän perheidensä koulutusvalintoja. Kasvatussosiologian dosenttina hän toimii tutkimusjulkaisujen toimittajana ja opettaa sekä ohjaa ohjaa yliopisto-opiskelijoita. Hän työskentelee kasvatustieteellisessä tiedekunnassa KUPOLI-tutkimusryhmässä. Nykyisessä tutkimusprojektissaan Empowering social capital within educational trajectories (EMPOWER) hän tarkastelee erityisesti nuorten toimijuutta koulutussiirtymissä.

Apulaisprofessori, kasvatustieteen dosentti (erikoisalana kasvatussosiologia ja kaupunkitutkimus) Sonja Kosunen Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta on tutkinut erityisesti koulutusta ja sosiaalista eriytymistä, eli sitä, miten sosiaalisesti ja taloudellisesti erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret ohjautuvat eri koulutuspoluille. Kosunen on tutkinut muun muassa perusopetuksen kouluvalintoja ja toisen asteen ja korkeakouluopintojen välistä siirtymää. Tällä hetkellä Kosunen johtaa tutkimusta muun muassa alueeseen ja sosioekonomiseen taustaan nähden poikkeuksellisen hyvin menestyvistä kouluista sekä oppilasmateriaaliltaan hyvin heterogeenisistä kouluista. Projektit ovat yhteistöitä koulutusalan toimijoiden tai kuntien kanssa.

Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professori Markku Jahnukainen on selvittänyt tutkimuksissaan erityisopetuksen tilaa Suomessa. Hän tutkii tukea tarvitsevien nuorten siirtymistä koulutusvaiheesta toiseen sekä heidän elämänkulkuaan sekä tekee erityisopetuksen järjestelmien vertailevaa tutkimusta koulutuspoliittista tarkastelua varten. 

Helsingin yliopiston vararehtori, psykologi ja yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom on aiemmin toiminut mm. yliopistopedagogiikan keskus HYPE:n johtajana. Hänen erityisalaansa tutkijana ovat erityisesti yliopisto-opiskelijoiden yksilölliset oppimispolut, hyvinvointi ja käsitykset kyvyistään suoriutua opinnoistaan menestyksekkäästi. Vararehtorina Lindblom vastaa yliopiston opetuksesta, opiskeluasioista ja opiskelijavalinnoista, avoimesta yliopistosta, digitalisaatiosta, laatutyöstä ja kirjastoasioista. Hän toimii myös rehtorin sijaisena.

Jarkko Hautamäki on Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professori emeritus. Hän on toimittanut  Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAn vastajulkaistun valtakunnallisen arviointitutkimuksen peruskoulun päättövaiheesta yhdessä tutkijatohtori Irene Rämän ja apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikaisen kanssa. Kyseessä on valtakunnallinen selvitys oppimaan oppimisesta, ja sen mukaan aiemmin havaittu suomalaislasten osaamisen lasku on pysähtynyt ja asenteet parantuneet.  

Sirkku Kupiainen on tutkinut viimeisen parin vuosikymmenen aikana muun muassa lukio-opintoihin ja ylioppilastutkintoon tehtyjä uudistuksia sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat koulumenestykseen ja oppimiseen. Tällä hetkellä Kupiainen työskentelee erityisasiantuntijana Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA:ssa. HEA on tutkinut suomalaista koulutusta ja oppimaan oppimisen taitoja jo vuodesta 1996 alkaen ja on osa Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisestä tiedekuntaa. HEA:n tutkimus kohdistuu opetukseen, oppimiseen, arviointiin ja koulutusjärjestelmiin sekä niiden kehittämiseen.