Kielikeskuksen opetuksen kehittämisen asiantuntija Janne Niinivaara näkee kielitaidon ensisijaisesti avaimena muiden kulttuurien ymmärtämiseen – niin globaalisti ja Euroopassa kuin omissa kotoisissa yhteisöissämmekin. Suhteiden luominen ja ylläpitäminen vieraskielisten naapureiden, kollegojen tai harrastuskavereiden kanssa onnistuu paremmin, kun käytettävissä on enemmän kuin yksi kieli.

”Kielitaito on toki olennaista esimerkiksi kauppasuhteiden, diplomatian ja työmahdollisuuksien kannalta, eikä sen merkitystä työelämätaitona voi liikaa korostaa. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että halutaan ymmärtää, mitä kaukana maailmalla tehdään ja puhutaan, vaan tämän päivän Suomikin on monikielinen. Kielten osaamisessa on myös kyse tässä omassa, monikielisessä ja -kulttuurisessa yhteiskunnassamme toimimisesta”, Niinivaara toteaa.

Lue koko Euroopan komission juttu täältä.

Euroopan neuvoston alainen nykykielten keskus ECML tuottaa kaikkien käyttöön materiaalia sivustollaan. Euroopan kielten päivän täyttäessä 20 vuotta on mahdollisuus juhlia syntymäpäiväsankaria osallistumalla syntymäpäiväkakun leivontakisaan ja/tai onnitteluvideon tekoon. Tavoitteena on maailman monikielisin syntymäpäivätervehdys. 

Tutustu opetusneuvos Terhi Seinän blogikirjoitukseen ja Euroopan neuvoston alainen nykykielten keskuksen materiaaleihin.

Usean korkeakoulun yhteisessä Kielibuusti-hankkeessa kehitetään edistyneemmän tason suomen ja ruotsin kielen koulutusta kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille ja henkilöstölle sekä heidän perheilleen. Tavoitteena on, että kielikoulutus vastaisi tehokkaammin Suomeen rekrytoitavien ja maassa jo olevien kansainvälisten osaajien erilaisiin kielitaitotarpeisiin. Kielibuusti pyrkii vahvistamaan omaehtoista kielen opiskelua ja tukemaan toimimista monikielisissä työyhteisöissä.

Opettajasta oppimisen tukijaksi, oppijasta toimijaksi

Kehittämistyötä ohjaa kolme perusajatusta: jatkuva oppiminen ja sen järjestelmällinen tukeminen ohjauksessa ja opetuksessa, käsitys kielenoppimisesta osana ihmisen sosiaalista toimintaa sekä opettajan roolin uudelleenarviointi ja kielenoppijan oman toimijuuden vahvistaminen.

Kielibuustissa valmistellaan kielipedagogisia malleja ja käytännön ratkaisuja ohjaukseen ja opetukseen. Yksi niistä on suomen kieleen, suomalaiseen arkeen ja työelämään keskittyvä, moduulien varaan rakentuva kurssimalli, joka sopii myös kaksivuotiseen maisteriohjelmaan. Malli koostuu teema- ja tilannekokonaisuuksista, joista yksi on arjessa vaikuttaminen.

Yliopistonlehtori Yrjö Lauranto ja yliopisto-opettaja Taija Udd käsittelevät arjessa vaikuttamisen teemaa Euroopan kielten päivän suomen kielen näytetunnilla. Opetustuokiossa keskitytään arkitilanteissa käytettäviin pyyntöihin ja muihin kehotuksiin. Toisen näytetunnin pitävät yliopisto-opettajat Emmi Pollari ja Leena Peniche Ferreira, jotka esittelevät yhden arjen tilanteen, jossa puhutun suomen kielen ymmärtäminen on keskeistä.

Kielibuustissa kartoitetaan kielenoppimispolkuja ja -malleja korkeakouluopinnoista työelämään. Taustalla on Helsingin yliopistossa parhaillaan tehtävä tutkimus monikielisten työyhteisöjen kielikäytänteistä ja vuorovaikutustilanteista. Yliopistonlehtori Lari Kotilainen käsittelee Euroopan kielten päivän luennossaan monikielisiä työyhteisöjä.

Hankkeessa kehitetään myös digitaalisuutta hyödyntävää materiaalia kielenopetukseen ja itseopiskelun tueksi. Erityisesti panostetaan sellaisiin sovellusratkaisuihin, jotka auttavat oppijaa yhdistämään kielitaidon kehittämisen omaan työ-, opiskelu- ja elinympäristöönsä.
Lisäksi luodaan kansallinen yhteistoimintamalli avoimien ja saavutettavien opintojen tarjoamiseen sekä korkeakoulujen kotimaisten kielten opettajien yhteistyöverkosto.

Kielibuusti-hanke on osa korkeakoulujen kansainvälisyysohjelmaa ja Talent Boost -toimintaa, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö vuosina 2021–2024. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Haaga-Helia, Laurea ammattikorkeakoulu ja Metropolia ammattikorkeakoulu. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat hanketta ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Lisätietoja hankkeesta professori Jyrki Kalliokoski, ja projektikoordinaattori Krista Heikkilä.

 

Helsingin yliopiston ruotsin kielen yliopisto-opettajat antavat vinkkejä siihen, miten ruotsin kieltä voi kerrata, jos kieltä ei ole tullut käytettyä tai kynnys on noussut korkeaksi.

 

Saksan kielen yliopistonlehtori Christian Niedling sekä opetusavustaja Merijn van Bruggen Helsingin yliopiston kielikeskuksesta rohkaisevat harjoittelemaan vierasta kieltä äidinkielisten puhujien kanssa. Harjoitteleminen kannattaa vähäiselläkin kielitaidolla.

 

 

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opettajien liiton (EKKOL ry) opettajat esittelevät liiton toimintaa ja toivottavat hyvää Euroopan kielten päivää.