Suomen tulevaisuus on osaamisessa ja osaajissa. Meidän täytyy uudistaa koulutusjärjestelmäämme niin, että se tarjoaa niitä valmiuksia, joita työelämässä ja yhteiskunnassa tällä vuosisadalla tarvitaan.
Laadukas varhaiskasvatus sekä perus- ja toisen asteen koulutus muodostavat pohjan yliopisto-opinnoille. Tämän perustan täytyy olla kunnossa, kun korkeakoulutusta uudistetaan. Koulupudokkaiden määrä on saatava laskuun, lukion suorittaneiden määrää lisättävä, siirtymät järjestelmästä toiseen tehtävä helpommiksi ja koulutuksellista tasa-arvoa lisättävä. Yliopisto-opinnot täytyy päästä aloittamaan nuorempana. Nyt sijoitumme 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuudessa alle OECD-maiden keskiarvon.
Kansallisesti on linjattu korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän nostamisesta 50 prosenttiin nykyisestä 41 prosentista vuoteen 2030 mennessä. Kun tutkintoja suoritetaan nykyistä enemmän, on huolehdittava myös riittävistä resursseista, jottei opetuksen laatu laske.
Me Helsingin yliopistossa vastaamme muuttuviin koulutustarpeisiin: jatkossa tarvitaan tutkintokoulutuksen lisäksi yhä enemmän myös jatkuvaa oppimista ja joustavaa osaamisen päivittämistä. Kehitämme mm. maisteriopintoja niin, että tutkinto on mahdollista suorittaa joustavasti nykyistä nopeammassa aikataulussa, kalenterivuodessa.
Yliopistojen rooli jatkuvan oppimisen ketjussa on tarjota tutkimusperusteista, uutta tietoa tarjoavaa syventävää koulutusta. Yliopistojen rahoituksessa on tärkeää huomioida tutkinnon ulkopuolisen koulutuksen lisääntyminen. Jatkuvan oppimisen laajapohjaisesta rahoituksesta täytyykin sopia seuraavan hallituskauden aikana ja käydä sitä ennen yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten rahoitus jakautuu tulevaisuudessa työnantajien, yhteiskunnan ja opiskelijan itsensä kesken.
Opiskelijoiden näkökulmasta on tärkeää, että koulutus antaa paitsi kyvyn tieteellisen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun, myös hyvät eväät työelämään. Helsingin yliopistossa toteutettu koulutusuudistus tähtää siihen, että koulutusohjelmamme perustuvat vahvaan tutkimuspohjaan sekä ongelmien ja ilmiöiden monipuoliseen ja syvälliseen ymmärtämiseen. Uudistus myös profiloi yliopiston koulutustarjontaa sen vahvuusaloille. Meiltä valmistuu osaajia, joilla on vahvan tieteellisen osaamisen lisäksi hyvät työelämävalmiudet muuttuvassa yhteiskunnassa. Liikkuvuuden lisääminen ja monipuolisempien vaihtoehtojen tarjoaminen opiskelijoille on myös tärkeää.
Tulevaisuudessa digitaalinen ja kasvokkain tapahtuva oppiminen sulautuvat yhteen. Digitaalisuus joustavoittaa oppimista, mutta laadukas opiskelu vaatii myös läsnäoloa ja omaan tieteenalaan ja yhteisöön kiinnittymistä sosiaalisten kontaktien kautta. Laadukkaan digitaalisen oppimiskokemuksen tarjoaminen vaatii oppimisympäristöjen rakentamisen lisäksi digiopetusta tukevaa infrastruktuuria ja digipedagogisen osaamisen kehittämistä.
Helsingin yliopisto syventää yhteistyötä jatkossa myös toisen asteen koulutuksen kanssa: kehitämme muun muassa kaikille Suomen lukiolaisille avoimia digitaalisia opetuskokonaisuuksia. Tulevaisuudessa digikursseille ja MOOC-kursseille osallistuminen tulee muodostamaan nykyistä laajemman sisääntuloväylän yliopisto-opintoihin.
Olemme mukana kehittämässä yliopistoistamme Suomen parhaita työpaikkoja ja yhteisöjä. Kaikkien toimijoiden yhteisiä ponnistuksia tarvitaan, jotta yliopistojen resurssit ovat riittäviä suhteessa tavoitteisiin ja opiskelijoilla ja henkilökunnalla on luottamusta tulevaisuuden uranäkymiin sekä mahdollisuuksia vaikuttaa.
Opiskelijoille on varmistettava sellaiset olosuhteet (ml. opintososiaaliset edut), jotka mahdollistavat opintoihin keskittymisen, sujuvan valmistumisen ja siirtymisen työelämään. Samoin on tarkoituksenmukaista, että tutkimus- ja opetushenkilöstö voi keskittyä varsinaiseen työhönsä.
Koulutusta ja tutkintoja säätelevää normistoa on syytä keventää ja mahdollistaa yliopistoille maailman muutoksien ja kansainvälistymistarpeiden ennakointi myös koulutustarjonnassa.
Tutustu puolueiden näkemyksiin