Tavoitteet tulevalle EU-vaalikaudelle

Helsingin yliopiston viisi viestiä EU-vaaleihin ja tulevalle vaalikaudelle osaamispohjan vahvistamiseksi ovat:

1. Kaksinkertaistetaan panostukset osaamiseen ja modernisoidaan monivuotista rahoituskehystä 

• Kasvatetaan merkittävästi EU:n tutkimuksen- ja innovoinnin puiteohjelman budjettia. Vahvistetaan erityisesti investointeja Euroopan tieteelliseen huippuosaamiseen ja -osaajiin sekä tutkimusinfrastruktuureihin. Puiteohjelmarahoituksen on jatkossakin perustuttava avoimeen kilpailuun ja korkeimpaan toiminnan laatuun eli ekselenssiin. 
• Kaksinkertaistetaan Erasmus+ -ohjelman budjetti 50 miljardiin euroon ja vahvistetaan pitkäaikaisia investointeja eurooppalaisten yliopistoallianssien toimintaan, korkeakoulujen kansainvälistymiseen sekä liikkuvuuteen. 
• Siirretään koko rahoituskehyksen painopistettä tukemaan Euroopan osaamispohjan vahvistamista. 

2. Vahvistetaan eurooppalaisen korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden välistä yhteyttä 

• Vahvistetaan Euroopan tutkimusalueen (ERA), Euroopan koulutusalueen (EEA) ja Euroopan innovaatioagendan yhteyttä. Korostetaan laatua, vaikuttavuutta sekä vahvaa koulutuksen ja tutkimuksen yhteyttä koordinoimalla tehokkaammin eurooppalaisia koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin strategioita ja toimintaperiaatteita. Luodaan vuoteen 2030 mennessä aito eurooppalainen osaamisalue (European Knowledge Area), joka pohjautuu maailmanluokan osaamisinfrastruktuuriin ja osaamiseen vapaaseen liikkuvuuteen. 
• Tuetaan tutkimusta ja opetusta kokonaisuutena. Tarvetta on muun muassa EU-rahoitusinstrumentille, joka tukisi tutkimuksen hyödyntämistä koulutuksen kehittämisessä. Tunnistetaan EU:n rahoitusohjelmissa yliopistot keskeisinä innovaatiotoimijoina ja kasvatetaan niiden innovaatiokyvykkyyttä. 

3. Sujuvoitetaan ja tuetaan kansainvälistä yhteistyötä 

• Jatketaan EU:ssa kansainvälisen yhteistyön tukemista ja kannustamista kaikkien rahoitusohjelmien kautta. Vaikka nykyinen geopoliittinen konteksti on haastava, kansainvälisen yhteistyön rajoittaminen pahimmillaan heikentää Euroopan TKI-vahvuuksia ja siten sen kilpailukykyä. Rajat ylittävä yhteistyö tutkimuksessa, innovoinnissa ja koulutuksessa on elintärkeää myös EU:n strategisen autonomian varmistamisessa. 
• Yliopistojen kansainvälisen yhteistyön on jatkossakin perustuttava yliopistojen institutionaalisen autonomian ja akateemisen vapauden perustalle sekä eettiselle, luotettavalle ja laadukkaalle toiminnalle. 
• Puretaan kansainvälisen yhteistyön esteitä etenkin jäsenmaiden rajat ylittävän koulutusyhteistyön tieltä laadusta tinkimättä, jotta eurooppalaiset yliopistoallianssit voivat luoda täysimääräisesti uusia kansainvälisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön mahdollisuuksia. 
• Edistetään EU:ssa yhteisten standardien ja käytäntöjen kehittämistä helpottamaan kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta ja osaajahoukuttelua esimerkiksi säätämällä vähimmäistasoja EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden viisumi- ja työlupakäytäntöihin. 

4. Varmistetaan tutkimus-, innovaatio- ja koulutusmyönteinen EU-lainsäädäntö 

• Varmistetaan ettei uusi lainsäädäntö hankaloita koulutusta, tutkimusta tai innovaatiotoimintaa turhaan. Otetaan käyttöön "yliopistojen vaikutusarviointi" ennen EU:n lainsäädännön muutoksia, jotta lainsäädännön vaikutuksia yliopistoihin ja niiden toimintaan voitaisiin arvioida (esim. kaupan alalla, maahanmuutossa, digitaalisessa murroksessa, oikeusvaltion periaatteissa tai strategisessa autonomiassa). 
• Huolehditaan, että yliopistoja koskevalla sääntelyllä helpotetaan eikä estetä syvällistä kansainvälistä yhteistyötä sekä eurooppalaisten yliopistoallianssien sisällä kuin niiden ulkopuolellakin. 
• Huolehditaan, että tiedon ja osaamisen vapaan liikkuvuuden esteitä poistetaan EU-tasolla esimerkiksi henkisen omaisuuden ja koulutuksen alueilla. 

5. Toimitaan Suomessa Euroopan edelläkävijänä: nostetaan suomalainen koulutus ja tutkimus maailman huipulle 

• Korostetaan Suomena koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden roolia Euroopan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisäämisessä. 
• Vaaditaan kasvavia investointeja osaamispohjan vahvistamiseksi korostaen tutkimuksen ja opetuksen korkeaa laatua. 
• Pidetään kiinni Suomen tavoitteesta nostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä ja edistetään muiden jäsenmaiden sitoutumista vastaaviin tavoitteisiin. 
• Pyritään saavuttamaan Suomessa EU:n tavoite korkeakoulutuspanosten kasvattamisesta kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta viimeistään vuoteen 2030 mennessä.
   

Lataa tulostettava pdf-tiedosto