Pohjoismainen kirjallisuus

Erityisenä painopistealueena on Suomen ruotsinkielinen kirjallisuus sekä sen yhteiskunnalliset edellytykset, tehtävät ja merkitys eri aikoina. 

Pohjoismaisen kirjallisuuden tieteenalalla tehdään monipuolista kirjallisuustieteellistä tutkimusta, jonka aiheet vaihtelevat pohjoismaisista klassikoista nordic noiriin. Analyyttinen ja kriittinen näkökulma kirjallisuuden erityispiirteisiin ja ajalliseen muutokseen lisää myös ymmärrystä pohjoismaisesta kulttuurista, pohjoismaisista yhteiskuntamuodoista ja (yhteisestä pohjoismaisesta) historiasta.

Elämme aikaa, jolloin on erityisen tärkeää oppia lukemaan tekstejä kriittisesti ja ymmärtää, miten tekstit ohjaavat meitä. Monimutkaisuutensa vuoksi kaunokirjalliset tekstit kehittävät ja haastavat ymmärrystämme. Kirjallisuus heijastaa yhteiskuntaa, jossa se syntyy, ja on siten myös ihmisen tunteita, ajatuksia ja toimintatapoja koskevan tiedon lähde.  

Miten pohjoismainen kirjallisuus voi auttaa meitä ymmärtämään omaa aikakauttamme? Miten tekstin ominaisuudet ohjaavat ymmärrystämme? Miten teksti houkuttelee meitä ymmärtämään sen viestin tietyllä tavalla, ja miten voimme lukea vastakarvaan? Mikä on pohjoismaisen kirjallisuuden suhde maailmankirjallisuuteen?

Tutkimuksen painopisteitä ovat

• proosan, runouden ja näytelmäkirjallisuuden tyylit ja virtaukset, erityisesti modernismi ja postmodernismi
• pohjoismainen kirjallisuus viikinkiajalta nykypäivään
• kielen, tilan, ajan ja medioiden väliset rajat ylittävä kirjallisuus
• kirjallisuuden ja yhteiskunnan välinen suhde
• erilaiset teoreettiset näkökulmat, kuten ekokritiikki, postkolonialistinen tutkimus ja queer-tutkimus, kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen kirjallisuudentutkimus, kirjallisuus ja digitalisaatio, filologia ja käännöstutkimus.