Yleinen kielitiede

Yleisen kielitieteen tutkimuskohteita ovat kieleen ja kieliin liittyvät ilmiöt yleisellä tasolla – sen kysymyksenasettelut eivät siis rajaudu mihinkään yksittäiseen kieleen. Yleinen kielitiede tutkii mm. kieltenvälisen vaihtelun rajoja, kielellisiä universaaleja, kielen oppimista, kielen muuttumista ja kielen suhdetta puhujayhteisöön ja yhteiskuntaan. Yleisen kielitieteen piiriin kuuluu myös yksittäisten, erityisesti pienten ja vielä huonosti tunnettujen ja kuvattujen kielten dokumentointi. Yleistä kielitiedettä voidaan pitää tietynlaisena sateenvarjotieteenä kaikelle kielen parissa tehtävälle tutkimukselle.

Yleisen kielitieteen tutkimuksen painopisteitä Helsingin yliopistossa ovat:

  • Kielitypologia: kielellisen diversiteetin -- kielten erilaisuuden ja samuuden -- tutkimus laajan kieltenvälisen vertailun avulla.
  • Deskriptiivinen kielitiede: vähemmän kuvattujen kielten tutkimus ja kuvaus erityisesti kenttälingvistisiä menetelmiä käyttäen.
  • Erityisesti seuraavien kielellisten ilmiöiden tutkimus: tiedon alkuperä, transitiivisuus, negaatio, kysymykset, klassifikaattorit, spatiaalisuus.
  • Kielikontaktit, sosiolingvistiikka, lingvistinen antropologia, kielten uhanalaisuus.
  • Kielten kompleksisuus.
Matti
Miestamo
professori
Kielten osasto
Tieteenala Kielitieteet

Kaius
Sinnemäki
apulaisprofessori, toinen kausi
Kielten osasto
Tieteenala Kielitieteet

SK
Seppo
Kittilä
yliopistonlehtori
Kielten osasto
Tieteenala Kielitieteet

EG
Ekaterina
Gruzdeva
yliopistotutkija
Tutkijakollegium
Tieteenala Kielitieteet

KS
Ksenia
Shagal
tutkijatohtori
Kielten osasto
Tieteenala Kielitieteet

SS
Stef
Spronck
tutkijatohtori
Kulttuurien osasto
Tieteenala Kielitieteet

DC
Daniela
Casartelli
tohtorikoulutettava
Kielten osasto
Tieteenala Kielitieteet

AD
Andrei
Dumitrescu
tohtorikoulutettava
Kielten osasto
Tieteenala Kielitieteet