Yliopistolain (558/2009) 89 §:n mukaan dosentin arvo voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Helsingin yliopiston johtosäännön 84 §:n mukaan kansleri myöntää dosentin arvon tiedekuntaneuvoston esityksestä. Johtosäännön 52§:n mukaan tiedekuntaneuvosto voi harkita dosentin arvon esittämistä sen perusteella, katsooko se arvon myöntämisen tiedekunnan, laitoksen tai oppiaineen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi.
Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on 29.9.1998 täsmentänyt pätevyysvaatimuksia asetuksen pohjalta seuraavasti: ”Dosentilta vaaditaan sellainen haettavan dosentuurin alaan kuuluva tieteellinen tuotanto, joka vastaa tieteelliseltä merkitykseltään vähintään kahta hyvää väitöskirjaa."
Tieteellisestä pätevyydestä on hankittava lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana.
Dosentilta vaaditaan hyvä opetustaito (YoL558/2009, 89 §). Sitä arvosteltaessa otetaan huomioon pedagogiset valmiudet, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäytteellä osoitettu opetuskyky. Dosentuurin hakijan on pääsääntöisesti annettava julkinen opetusnäyte, ellei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana.
Dosentilta vaaditaan (kanslerin ohjeistus 164/07/2010, 18.2.2010) sama kielitaito kuin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin eli opetuskielen hallinta sekä suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Ulkomaalaiselle sekä Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen, voidaan myöntää dosentin arvo, vaikka hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa.
Dosentin arvo on osoitus siitä, että sen saaneella henkilöllä on Helsingin yliopistossa toteutetun arvioinnin mukaan kyseisellä alalla tietyn tasoinen tieteellinen pätevyys ja kyky itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Yliopistossa työskentelevät ja akateemista uraa suunnittelevat henkilöt hakevat dosentin arvoa tyypillisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisen uramallin toisen portaan eli post doc -vaiheen loppupuolella tai kolmannella portaalla. Arvo huomioidaan yhtenä tekijänä arvioitaessa henkilön tehtävän sijoittumista palkkausjärjestelmässä. (Rehtorin päätös 214/2010.)
Dosentin arvo ei muodosta työsuhdetta yliopistoon, eikä dosentilla ole pelkän arvon perusteella oikeutta opettaa yliopistossa tai saada mitään henkilöstölle kuuluvia etuja. Aktiivisten ja yliopiston kanssa yhteistyöhön halukkaiden dosenttien asiantuntemuksen hyödyntäminen tapahtuu parhaiten niin, että tiedekunta tekee dosentin kanssa erillisellä lomakkeella sopimuksen, johon sisällytetään yhteistyön muodot ja ehdot. Sopimuksen tekeminen edellyttää aina halukkuutta molemmilta osapuolilta. Sopimuksen hyväksyy ja allekirjoittaa osaston johtaja, joka harkitsee onko sopimuksen tekeminen osaston tarpeiden ja etujen mukaista. (Rehtorin päätös 214/2010.)
Dosentin arvo on pysyvä, eikä siitä siis tarvitse luopua, toisin kuin aiemmin, ylimmän eläkeiän saavuttamisen yhteydessä. Se myös säilyy henkilöllä, joka tulee valituksi professoriksi dosentin arvon saamisen jälkeen. Professorin ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista hakea dosentin arvoa omasta yliopistosta. Laitokset voivat halutessaan solmia eläköityneiden professorien kanssa samankaltaisia sopimuksia kuin dosenttien kanssa. (Rehtorin päätös 214/2010.)
Dosentin arvon englanninkieliseksi käännökseksi suositellaan muotoa "title of docent".
Kanslerin päätöksen (HY/977/01.08.03/2020) mukaan dosentuurin alaa harkittaessa lähtökohtana on johtosäännön 52.2 §, jonka mukaan dosentin arvon myöntämisen tulee olla tiedekunnan tai tieteenalan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Dosentuurin alan on syytä liittyä kiinteästi tiedekunnan tai tieteenalan toimintaan, ja usein on tarkoituksenmukaista, että dosentuurin ala noudattaa tiedekunnassa vakiintuneita tieteenaloja.
1.1.2024 alkaen humanistisessa tiedekunnassa myönnetään dosentuureja alla olevan listauksen mukaisille tieteenaloille. Ennen 1.1.2024 jätetyt hakemukset ja mahdolliset keskeneräiset hakuprosessit viedään loppuun ko. hakemuksissa määriteltyjen dosentuurien alojen mukaisesti.
Dosentuurien alat humanistisessa tiedekunnassa 1.1.2024 alkaen
Aasian kielet
Aasian tutkimus
Afrikan ja Lähi-idän kielet
Afrikan tutkimus
Alkuperäiskansatutkimus
Arkeologia
Balttilainen filologia
Digitaaliset ihmistieteet
Elokuva- ja televisiotutkimus
Englantilainen filologia
Espanjalainen filologia
Estetiikka
Eurooppalaisten kulttuurien ja alueiden tutkimus
Filosofia
Folkloristiikka
Fonetiikka
Germaaninen filologia
Historia
Italialainen filologia
Itäisen Euroopan tutkimus
Kansatiede
Kieliteknologia
Kognitiotiede
Kotimainen kirjallisuus
Kreikan kieli ja kirjallisuus
Käännöstiede
Latinalaisen Amerikan tutkimus
Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus
Lähi-idän ja islamin tutkimus
Muinaisen Lähi-idän tutkimus
Museologia
Musiikkitiede
Pohjois-Amerikan tutkimus
Pohjoismaiden tutkimus
Pohjoismainen kirjallisuus
Pohjoismaiset kielet
Portugalilainen filologia
Ranskan kieli ja ranskankielinen kulttuuri
Romanikieli ja -kulttuuri
Saamentutkimus
Slaavilainen filologia
Sukupuolentutkimus
Suomalais-ugrilainen kielentutkimus
Suomen kieli
Suomen kieli ja kulttuuri
Taidehistoria
Teatteritiede
Tietokirjallisuuden tutkimus
Unkarin kieli ja kulttuuri
Uskontotiede
Venäjän ja Euraasian tutkimus
Venäjän kieli ja kirjallisuus
Viron kieli ja kulttuuri
Vuorovaikutuslingvistiikka
Yleinen kielitiede
Yleinen kirjallisuustiede
Tiedekuntaneuvosto voi erityisestä syystä esittää kanslerille dosentin arvon myöntämistä muulle alalle, jos katsoo sen tarpeelliseksi ja jos alan rajauksesta ja nimestä on etukäteen neuvoteltu tiedekunnan kanssa.
On myös mahdollista tulla nimitetyksi nimikkeellä, jossa yhdistyy kaksi oppiainetta, mikäli täyttää tällaisen dosentin arvon pätevyysvaatimukset. (Kanslerin päätös 1672/07/2004)
Dosentin arvoa voi hakea yliopiston rekrytointijärjestelmässä kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat ovat 1.–31.1. ja 1.–31.8.
Seuraava hakuaika on 1.1.–31.1.2024.
Ulkoiset hakijat hakevat kirjautumalla rekrytointijärjestelmään Hae-linkin kautta luomalla aluksi tilin.
Hakijat, joilla on helsinki.fi -käyttäjätunnukset ja voimassa oleva työsopimus, apurahatutkijan sopimus, vierailevan tutkijan tai vierailevan professorin sopimus Helsingin yliopistossa hakevat Työntekijän kirjautuminen -linkin kautta.
Dosentin arvoa hakevan on syytä varautua pitkään hakuprosessiin – hakemuksen jättämisestä dosentin arvon myöntämiseen kuluu yleensä noin vuosi.
Dosentin arvoa koskevan hakemuksen vireille panemisesta (mm. julkaisujen riittävyydestä) ja dosentin arvon alasta (nimikkeestä) tulee neuvotella tieteenalavastaavan ja oppiaineen professorin kanssa. Jos dosentin arvon ala on uusi (alalla ei ole ennestään yhtään dosenttia tiedekunnassa), on hakemukseen liitettävä tieteenalavastaavan selvitys ja perustelu alasta.
Helsingin yliopiston johtosäännön 52§:n mukaan tiedekuntaneuvosto voi harkita dosentin arvon esittämistä sen perusteella, katsooko se arvon myöntämisen tiedekunnan, laitoksen tai oppiaineen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi.
Tiedekunnan dosenttitoimikunta voi oppiaineen kannasta riippumatta olla puoltamatta tiedekuntaneuvostolle hakemuksen hyväksymistä, mikäli se katsoo, että hakemus ei ole johtosäännön 52§:n mukaisesti tarkoituksenmukainen. Lopullisen päätöksen hakemuksen hyväksymisestä tekee tiedekuntaneuvosto.
Vapaamuotoinen hakemus osoitetaan humanistiselle tiedekunnalle.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi dosentin arvon ala (nimike) ja hakijan osoite- ja muut yhteystiedot (kotiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, henkilötunnus) sekä perustelut hakemukselle (miksi haet kyseistä dosentin arvoa Helsingin yliopistosta). Lisäksi tarvitaan tieto väitöskirjan ohjaajista; ohjaaja ei voi toimia asiantuntijana.
Hakemuksia vastaanotetaan ainoastaan sähköisessä muodossa. Nimeä hakuasiakirjat selkeästi (esim. sukunimi_etunimi_ansioluettelo.pdf).
Hakemuksen liitteinä tulee olla
Tiedekunnassa toimii dosenttitoimikunta, jonka tehtävänä on
Dosenttitoimikunta hyväksyy asiantuntijat dosenttihakemukselle. Hakijan väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia asiantuntijana ja molempien asiantuntijoiden on oltava tiedekunnan ulkopuolelta. Asiantuntijoilla on 6 viikkoa aikaa lausunnon antamiseen.
Jos molemmat asiantuntijalausunnot ovat puoltavia, dosenttitoimikunta arvioi niiden saavuttua hakijan opetustaidon.
Puoltavien asiantuntijalausuntojen ja vähintään hyvällä arvosanalla hyväksytyn opetustaidon arvioinnin jälkeen tiedekuntaneuvosto päättää, onko hakijalla dosentilta vaadittava tieteellinen pätevyys ja hyvä opetustaito ja kielitaito sekä esittääkö se kanslerille dosentin arvon myöntämistä hakijalle.
Dosentin arvon myöntämisestä päättää kansleri.
Dosenttitoimikunta toimii opetustaitotoimikuntana ja arvioi dosentin arvoa hakevan opetustaidon. Dosentiksi hakevien opetustaidon arvioinnissa noudatetaan tiedekunnan yleisiä ohjeita opetustaitotoimikunnille.
Ks. tiedekunnan yleiset ohjeet opetustaidon arviosta
Hakija voi pitää näyteluentonsa itse valitsemastaan aiheesta. Dosentin arvoa hakevan opetusnäyte kestää n. 30 minuuttia. Opetusnäytetilaisuus on julkinen.
Dosentin arvon haun yhteydessä on mahdollista antaa enintään kaksi opetusnäytettä. Mikäli hakijan opetustaito arvioidaan riittämättömäksi dosentin arvoon, hakijalta edellytetään mahdollisen uuden haun käynnistämiseksi selvitystä opetustaitonsa kehittämisestä edellisen hakukierroksen jälkeen.
Yliopistolain (558/2009) 89 §:n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on 29.9.1998 täsmentänyt pätevyysvaatimuksia asetuksen pohjalta seuraavasti: ”Dosentilta vaaditaan sellainen haettavan dosentuurin alaan kuuluva tieteellinen tuotanto, joka vastaa tieteelliseltä merkitykseltään vähintään kahta hyvää väitöskirjaa”.
Tiedekunta pyytää dosentuuria hakevan tieteellisestä pätevyydestä lausunnon vähintään kahdelta asiantuntijalta, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana.
Arvioidessaan hakijan tieteellistä pätevyyttä asiantuntijan tulee ottaa huomioon em. asetus ja em. tiedekuntaneuvoston täsmennys. Asiantuntija voi keskittyä lausunnossaan hakijan tärkeimpiin teoksiin ja arvioida lyhyesti muuta tuotantoa. Lausunnon suositeltava pituus on 3−5 sivua. Hakijan julkaisuluettelo jaetaan tiedekuntaneuvostolle samassa yhteydessä kuin lausunnot, joten sitä ei ole tarpeen sisällyttää lausuntoon.
Helsingin yliopiston määräysten mukaan lausunnon antamisen määräaika ei saa olla kolmea kuukautta pitempi ilman erityistä syytä.
Asiantuntijan palkkio on 250 €. Se maksetaan asiantuntijalausunnon saavuttua. (Huom. tiedekunnassa esim. professorin ja yliopistonlehtorin tehtävissä oleville ei makseta erillistä palkkiota.)