HELSUS Science-Policy Forum

HELSUS Science Policy Forum

 

HELSUSin tieteen ja politiikan forum on keskustelualusta, joka lisää vuorovaikutusta tutkimuksen ja päätöksenteon välillä, tuo esille meneillään olevia lainsäädännöllisiä ja poliittisia uudistuksia, sekä tuo esiin ajankohtaisia tutkimustuloksia, sekä mahdollistaa uusien yhteistyökumppaneiden ja -muotojen kehittymistä. Forum järjestetään ajankohtaisten kestävyyshaasteiden, tutkimusteemojen ja meneillään olevien politiikkaprosessien ympärille. Forum kutsuu yhteen osallistujia eri ministeriöistä, kaupungeista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista Suomessa keskustelemaan tieteen ja tutkimuksen rajapinnoista ja yhteistyöstä.

#HELSUSSciencePolicyForum @HELSINKISUS @helsinkiuni

Ter­ve­tu­loa HEL­SUSin tie­teen ja po­li­tii­kan foo­ru­miin!

Luon­to­poh­jai­set rat­kai­sut apu­na ta­voi­tel­taes­sa il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­tää ja bio­di­ver­si­teet­ti­ka­toa

#HELSUSSciencePolicyForum @yministerio @HELSINKISUS @helsinkiuni

Aika: 20.1.2021, klo 13:00-16:00 

Paikka: Striimaus Tiedekulmasta ja ryhmäkeskustelut Zoomissa. Ryhmäkeskusteluihin ilmoittautuneet saavat henkilökohtaisen Zoom-kutsun. 

Katso tallenne HELSUS Science-Policy foorumista täältä. 

Presemossa esitettytyt kysymykset ja vastaukset niihin päivitetään tänne muutaman päivän sisällä.

HELSUS tiede-politiikka forum tuo yhteen tutkijat ja päätöksentekijät ja niitä valmistelevan hallinnon edustajat ajankohtaisten kestävyyskysymysten äärelle. 

Ensimmäinen HELSUSin tieteen ja politiikan forum järjestetään 20. tammikuuta yhteistyöstä ympäristöministeriön kanssa. Forumin aiheena on sektoreiden välinen yhteistyö luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseksi ilmastonmuutoksen hillinnässä ja biodiversiteetin heikkenemisen estämisessä. Forum kutsuu keskusteluun tutkijoita ja hallinnon edustajia eri sektoreilta. 

Luontopohjaiset ratkaisut on suunniteltava ja toimeenpantava niin, että ne tukevat eri sektoreita saavuttamaan ilmastotavoitteet ja estämään luonnon monimuotoisuuden heikentymistä. 

Luontopohjaisilla ratkaisuilla (nature-based solutions) tarkoitetaan laajasti ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka jollain tavalla tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä, sekä tuovat luonnon prosesseja ratkaisumahdollisuuksina esiin. Luontopohjaiset ratkaisut ovat lähtökohtaisesti monihyötyisiä, ja niitä edistämällä voidaan samanaikaisesti edistää terveyttä, hyvinvointia, taloudellista hyötyä, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. On tärkeää, että meneillään olevissa politiikkaprosesseissa otetaan huomioon kattavasti luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuudet laajasti ympäristö-, ilmasto-, maankäyttö-, energia-, liikenne- ja terveyssektoreilla. 

Sektoreiden välisen yhteistyön lisäksi tarvitaan dialogia tutkimuksen ja päätöksenteon ja valmistelun välillä. Tutkimuskentän kiinnostus - ja eurooppalainen tutkimusrahoitus -  luontopohjaisiin ratkaisuihin on lisääntymässä. Luontopohjaisten ratkaisujen tutkimuksessa yhdistyvät niin ympäristölliset, ilmastolliset kuin maantieteelliset kysymykset, sekä terveys ja hyvinvointi, vesistöjen hoitaminen, talous, kaupunkitutkimus ja kestävyysmurrostutkimus. Vaikka tiede-politiikka yhteistyötä ja luontopohjaisten ratkaisujen tutkimusta on edistetty Suomessa, laajempi verkosto ja alusta, joka mahdollistaa tutkijoiden ja politiikantekijöiden verkostoitumisen Suomessa, puuttuu. HELSUSin tiedepolitiikka forum vastaa osaltaana tähän. 

Tammikuun Forum tuo yhteen tutkijoita ja päätöksentekijöitä, sekä tuo esiin ja välittää hallinnon tietotarpeita tutkimuskentän suuntaan. Tavoitteena on edistää Suomen kannalta merkittävien politiikkarelevanttien tutkimusaihioiden kehittymistä ja verkostoitumista tulevia Horisontti Eurooppa - tutkimusohjelmahakuja ajatellen. Lisäksi, Forum edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Ohjelma

13:00-13:15     Welcome words and setting the scene on NBS Science-Policy Research across the EU, Professor Christopher Raymond, University of Helsinki

13:15-13:35     Nature-based solutions in European Cities, Speaker tbc, NATURVATION-project funded by EC, Dr. APN (Sander) van der Jagt, Wageningen University & Research

13:35-13:50     Why do we need cross-sectoral collaboration to integrate Nature-Based Solutions into policy processes in Finland - Policy perspective, Professor of Practice Hannele Pokka, University of Helsinki

13:50-14:05     The examples of recent research and policy collaboration in nature-based solutions in Finland -Research perspective, Dr. Riikka Paloniemi, Finnish Environment Institute, SYKE

14:05-14:20     Concluding remarks - funding collaboration, Research director Dr. Tanja Suni, Ministry of the Environment 

14:20-14:30    Tauko

Keynote puhujien esittelyt löydät tapahtuman englannin kielisiltä sivuilta.

Ryh­mä­kes­kus­te­lut

 

14:30-14:40 Johdatus ryhmäkeskusteluihin, Tutkimuskoordinaattori, Dr. Eeva-Lotta Apajalahti, Helsingin yliopisto, HELSUS

14:40-16:00 Ryhmäkeskustelut

Ryhmä 1: Luontopohjaiset ratkaisut tukevat hyvinvointia ja terveyttä

Ryhmä 2: Luontopohjaiset ratkaisut tukevat vähähiilistä elämäntapaa kaupungeissa

Ryhmä 3: Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuusinvestoinnit ja rahallinen arvottaminen

Ryhmä 4: Luontoympäristöjen ennallistaminen luontopohjaisten ratkaisujen avulla

Ryhmä 5: Luontopohjaiset ratkaisut vesistöjen suojelussa ja hallinnassa

16:00-16:15 Loppusanat, Eeva-Lotta Apajalahti

Il­moit­tau­du mu­kaan Science-Po­licy Fo­rum ryh­mä­kes­kus­te­lui­hin!

Pienryhmäkeskusteluihin tulee ilmoittautua etukäteen 18. tammikuuta mennessä. Max. 10 henkilöä/ryhmä. 

Ryh­mien odo­te­tut tu­lok­set:

Toiminta ryhmissä lisää vuorovaikutusta ja dialogia tutkijoiden ja politiikan tekijöiden välillä, sekä tuottaa uusia ideoita siitä, miten luontopohjaisia ratkaisuja voidaan ottaa huomioon poliittisissa prosesseissa liittyen jokaisen ryhmän teemaan. Yhteistyö ryhmissä mahdollistaa uuden tutkimusyhteistyön ja -kumppanuuden kehittymisen, sekä edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuoropuhelua.

Ryhmäkeskustelut rakentuvat lyhyistä politiikan ja tutkimuksen esittelyistä, jonka jälkeen seuraa keskustelu aiheesta. 

Ryh­mä 1: Luon­to­poh­jai­set rat­kai­sut tu­ke­vat hy­vin­voin­tia ja ter­veyt­tä

Ryhmä 1 pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen luontopohjaisten ratkaisujen yhteydestä hyvinvointiin ja terveyteen. Esimerkiksi viheralueiden lisääminen lastentarhojen pihoille ja ulkona leikkimisen yhteydessä altistuminen luonnolliselle mikrobiotalle ovat tutkitusti tuottaneen positiivisia terveysvaikutuksia. Luontopohjaisten ratkaistujen terveysvaikutukset ulottuvat myös kaupunkien ulkopuolelle, sillä tutkitusti luonnossa käveleminen ja ajan viettäminen lieventävät stressiä ja kasvattavat hyvinvointia. Miten luontopohjaisten ratkaisujen eri terveysvaikutukset ovat otettu huomioon politiikassa?

Ryh­mä 2: Luon­to­poh­jai­set rat­kai­sut tu­ke­vat vä­hä­hii­lis­tä elä­män­ta­paa kau­pun­geis­sa

Ryhmä 2 keskustelee luontopohjaisten ratkaisujen yhteydestä vähähiiliseen maankäyttöön ja liikenteeseen kaupungeissa. Miten luontopohjaiset ratkaisut saadaan tehokkaasti linkitettyä kaupunkisuunnitteluun ja maankäyttöön kaupungeissa? Miten julkisia ja yksityisiä toimijoita saadaan sitoutumaan suunnitteluissaan, ratkaisuissaan ja ylläpidossaan pitkäaikaisesti vähähiiliseen suunnitteluun, jotka ovat samalla tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia kaikille yhteiskuntaryhmille? Tutkimukset ovat osoittaneet, että luontopohjaisiset ratkaisut tarjoavat laajasti erilaisia hyötyjä eri sektoreille, esimerkiksi viheralueet ja -reitit mahdollistavat fossiilivapaan liikkumisen kävellen tai pyörällä, puistot lisäväät kaupunkilaisten hyvinvointia, viherseinät ja  -katot ovat tärkeä osa huleveden hallinnassa.

Ryh­mä 3: Luon­to­poh­jais­ten rat­kai­su­jen vai­kut­ta­vuusin­ves­toin­nit ja ra­hal­li­nen ar­vot­ta­mi­nen

Ryhmä 3 keskustelee luontopohjaisten ratkaisujen rahoituksesta, vaikutusinvestoinneista ja rahamääräisestä arvottamisesta. Viimeaikaiset keskustelut investoinneista ja ratkaistupohjaisista rahoituksista suuntaavat keskustelun ympäristön arvottamiseen. Ryhmässä keskustellaan mm. miten rakentaa rahoitusmalleja ja verkostoja luontopohjaisten ratkaisujen rahoittamiseen ja toisaalta miten arvioida luontopohjaisten ratkaisujen investointien vaikuttavuutta?

Ryh­mä 4: Luon­to­ym­pä­ris­tö­jen en­nal­lis­ta­mi­nen luon­to­poh­jais­ten rat­kai­su­jen avul­la

Ryhmässä 4 keskustellaan ekosysteemien ennallistamisesta ja sen vaikutuksista biodiversiteetin suojeluun, ilmaston muutokseen sopeutumisesta sekä hiilinieluista. Ryhmässä keskustellaan myös luonnonvarojen tarjoamasta välittömistä taloudellisista hyödyistä ja tämän ajattelutavan vaihtamisesta tulevaisuuden ekosysteemipalveluihin. Luonnontilaisten ympäristöjen palauttamisen tärkeys on huomioitu politiikassa, esimerkiksi puhuttaessa kestävistä elvytystoimista.

Ryh­mä 5: Luon­to­poh­jai­set rat­kai­sut ve­sis­tö­jen suo­je­lus­sa ja hal­lin­nas­sa

Ryhmässä 5 pureudutaan miten luontopohjaiset ratkaisut suojelevat vesiekosysteemejä ja vesihuoltoa rannikoilla. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan vähentää haitallista vesi- ja ravinnekuormaa sekä edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Sekä vaaditut toimintalinjat että viimeaikaiset tutkimukset korostavat luontopohjaisten ratkaisujen roolia vesistöjen hallinnassa.

Kes­kus­te­luis­sa py­ri­tään löy­tä­mään rat­kai­sut seu­raa­viin ky­sy­myk­siin: 

Mitkä ovat tärkeimmät poliittiset haasteet kuhunkin teemaan?

Mitä mahdollisia tiedon puutteita liittyy näihin haasteisiin?

Mitä monialaisia ryhmiä keskusteluihin tulisi sisällyttää tulevaisuudessa tiedon lisäämiseksi?