New Research Culture -luentosarja

New Research Culture luentosarjan tunnuskuva. Ihmiset juhlivat ja ilmassa on paljon punaista, keltaista, sinistä ja vihreää pulveria.

New Research Culture -luentosarja pureutuu humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen polttaviin kysymyksiin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Luentosarjan kantavana teemana on monitieteisyyden ja uuden tutkimuskulttuurin edistäminen humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä tutkimusaloilla.

Lukuvuoden 2020 aikana New Research Culture -luentosarjassa puhuu neljä kansainvälisesti arvostettua SSH-alojen tutkijaa. Jokainen keynote-puhuja kertoo näkemyksensä siitä, miten humanistisen ja yhteiskuntatieteellisten tutkimusalojen tulisi reagoida nyt ja tulevaisuudessa. Mitä tutkia, miten tutkia ja miten tuoda SSH-alojen tutkimus paremmin esille?

Keynote-puheenvuorojen jälkeen näkökulmaan syvennytään paneelikeskustelun kautta.

Koronavirustilanteen vuoksi tuleva New Research Culture -tapahtuma on siirretty Zoomiin.

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 5742 3290

Kolme myyttiä SSH-tutkimuksesta: Se on yksilöllistä, halpaa ja tiukasti tieteenalakohtaista

Ensimmäisen New Research Culture -tilaisuuden keynote-puhujana on mediatutkimuksen professori Kirsten Drotner Etelä-Tanskan yliopistosta. Drotner on johtanut useita poikkitieteellisiä tutkimushankkeita ja hän on yksi johtavista SSH-alan asiantuntijoista Euroopassa.  Hän on toiminut muun muassa Science Europe -järjestön humanististen alojen tieteellisen komitean puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen. Tutkimuksissaan Drotner on erikoistunut esimerkiksi mediayleisöihin, digitaaliseen oppimiseen ja museoviestintään. Katso tutkimusportaalista lisää Drotnerin tutkimusurasta.

Videopuheenvuorossaan Drotner haastaa stereotyyppisiä käsityksiä humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä tutkimusaloista: Kolme myyttiä SSH-tutkimuksesta: Se on yksilöllistä, halpaa ja tiukasti tieteenalakohtaista. Drotner esittää, mitä voimme oppia siitä, kun kuvittelemme vaihtoehtoja rohkeasti uudelleen.

Keynote-puheenvuoron jälkeen keskusteluun liittyvät sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Green (HY), systemaattisen teologian professori Risto Saarinen (HY) oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamon johdolla.

Professori Green on erikoistunut Euroopan antropologiaan ja erityisesti Balkanin sekä Välimeren antropologiaan. Uransa aikana hän on tutkinut rajoihin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen sekä informaatioon ja teknologioihin liittyviä kysymyksiä. Häntä kiehtoo sijainnin käsite. Kenttätöissä hän on tutkinut niin kirjaimellisessa kuin metaforisessa mielessä, miten ihmiset sijoittuvat maailmaan sekä suhteeseen itseensä ja muihin.

Professori Saarisen ydinosaamista on historiallinen ja moderni uskontotiede. Hän on tutkinut uskontotiedettä sekä filosofisesta että systemaattisesta näkökulmasta. Saarinen on kirjoittanut laajasti varhaismodernista teologiasta ja filosofiasta.

Lämpimästi tervetuloa uuden tutkimuskulttuurin äärelle 9.11. klo 13! Tilaisuus kestää noin kaksi tuntia.

Tapahtuman tallenteen voi katsoa Tiedekulman nettisivuilta.

Tutkimusyhteistyön ja monitieteisyyden edistäminen SSH-aloilla sekä niiden ulkopuolella: Työkalut, strategiat ja teemat

Toinen NRC-luennoitsija on Bernd Kortmann. Hän on englannin kielen ja kielitieteen professori Freinburgin yliopistossa (Freiburg Institute for Advanced Studies, FRIAS), Saksassa.

Videopuheenvuorossaan Kortmann kertoo oivalluksistaan, kuinka monititeteisyyttä kannattaa hänen kokemuksensa perusteella edistää niin SSH-alalla kuin ihmistieteiden ja luonnontieteiden välillä.

Kortmannilla on paljon näkemystä monitieteisestä yhteistyöstä, sillä hän johtaa FRIAS instituuttia (Freiburg Institute for Advanced Studies), jossa yhdistyvät humanistiset ja yhteiskunnalliset tieteet, lääke-, luonnon- ja biotieteet sekä tekniset tieteet.

Hän on myös Euroopan tutkimusyliopistojen (LERU) yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden ohjausryhmän puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tutkimustoiminnan asiantuntijaryhmän jäsen.

Kortmann on kiinnostunut englannin kielen epäsäännöllisyyksien kieliopista erityisesti typologisesta näkökulmasta. Hän on julkaissut esimerkiksi semantiikasta, kielen monimutkaisuudesta, kielitieteen historiasta ja englannin kielen kieliopista.

Keynotepuheenvuoron jälkeen aiheeseen syvennytään paneelikeskustelun kautta. Keskustelijoina ovat professori Salla Kurhila, apulaisprofessori Jaakko Kuorikoski ja HSSH:n johtaja professori Risto Kunelius.

Vuorovaikutusligvistiikan professori Salla Kurhila tutkii vuorovaikutusta toisella kielellä ja ongelmanratkaisua vierasta kieltä puhuttaessa. Tällä hetkellä hän johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa nelivuotista projektia, jossa tutkitaan monikielisiä käytäntöjä työympäristössä. Kurhila on innoissaan siitä, että tieteellistä tietoa arvostetaan aikaisempaa enemmän.

Jaakko Kuorikoski on käytännöllisen filosofian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Hänen erikoistumisalueita ovat taloustieteen filosofia ja yhteiskuntatieteiden filosofia. Hän on julkaissut laajasti tieteellisestä selittämisestä, mallintamisesta, simulaatiosta ja kausaalisesta selittämisestä. Aikaisemmin Kuorikoski on työskennellyt apulaisprofessorina Tampereen yliopiston New Social Research tutkimusohjelmassa, jonka tavoitteena on luoda uudenlaista tieteidenvälistä yhteiskuntatutkimusta.

Lämpimästi tervetuloa uuden tutkimuskulttuurin äärelle maanantaina 18.1.2021 klo 13:00! Tilaisuus kestää noin puolitoista tuntia.

Tapahtumaan voi osallistua lähettämällä kysymyksiä ja kommentteja osoitteessa: https://presemo.helsinki.fi/hssh

Linkki Tiedekulman livestriimiin
https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?pla...

Åse Gornitzka on Oslon yliopiston vararehtori ja tutkimuskomitean johtaja. Gornitzka on kiinnostunut julkisesta politiikasta ja hallinnosta, organisaatio- ja instituutioteoriasta, EU:n hallinnosta ja päätöksenteosta, julkisista uudistuksista ja organisaation muutoksista.

Tasavallan turvaaminen? - Tiede, yliopistot ja poliittinen järjestys Pohjoismaissa

Ajatus siitä, että tieteellisellä tiedolla on keskeinen rooli hyvässä hallinnossa, on ollut kestävä poliittisen ajattelun periaate ja historiallinen argumentti yliopistojen perustamisen puolesta "tasavallan turvaamiseksi", James Madisonia lainaten.

Tutkimuksissa on kuitenkin kiinnitetty vähän systemaattista huomiota yliopistojen rooliin liberaaleissa demokraattisissa järjestelmissä - mikä on tieteellisen tiedon ja korkeakoulutuksen demokraattinen arvo nykypäivän poliittisissa järjestyksissä? Kuinka se ilmenee? Kuinka poliittinen organisaatio vaikuttaa tieteellisen asiantuntemuksen suhteelliseen painoarvoon ja auktoriteettiin poliittisessa päätöksenteossa?

Näemme myös päätöksentekoon liittyvien huolenaiheiden muutoksen. Tämä ilmenee nykyisessä covid-kriisissä, kun maailma on muuttunut julmaksi kokeeksi, jossa tieteellistä tietoa hyödynnetään poliittisessa päätöksenteossa. Alamme nyt nähdä erilaisten "tietojärjestelmien" vaikutukset.

Kun otamme Pohjoismaat empiiriseksi viitekehykseksi, näemme kuinka erilaisia ​​käytäntöjä on poliittisten neuvojen antamisessa ja hyväksymisessä sekä tieteellisen, taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen päätöksenteon lähtökohdissa.

Moninaisuus jolla akuuttiin kriisiin vastataan, antaa meille myös mahdollisuuden pohtia syvempiä ja mahdollisesti paradoksaalisia trendejä: toisaalta poliittisten määräysten "tieteellistymistä" ja toisaalta lisääntyvää kiistelyä, joka haastaa tieteen ja korkeakoulutuksen arvon.

Keynote-puheenvuoron jälkeen aiheeseen syvennytään paneelikeskustelussa, jossa vieraina ovat Åsa von Schoultz ja Janne Varjo. Keskustelua vetää HSSH:n johtaja Risto Kunelius.

Åse Gornitzka on ollut Oslon yliopiston tutkimuksen ja kansainvälistymisen vararehtori vuodesta 2007.  Tutkimuksen ohella hän toimii lukuisissa Euroopan Unionin korkeakoulutukseen liittyvissä asiantuntijaryhmissä.

Gornitzkan viimeisimmät julkaisut käsittelevät julkisen sektorin maineenhallintaa. Universities as Agencies: Reputation and Professionalization (Palgrave - Macmillan, 2019). Gornitzka on toimittanut kirjan Tom Christensenin ja Francisco Ramirezin kanssa.

Åsa von Schoultz on valtio-opin professori Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä hän tutkii puoluiden sisäistä vaalikamppailua ja sitä, miten kansalaiset ja eliitti käsittävät demokratian. Lisäksi hän on kiinnostunut poliittisesta osallistumisesta ja vähemmistöjen poliittisesta käyttäytymisestä.

Janne Varjo on apulaisprofessori (tenure track; koulutus, yhteiskunta ja kulttuuri) Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, ja erityisesti Koulutussosiologian ja -politiikan tutkimusyksikössä (KUPOLI). Varjo on työskennellyt kuudessa eri tutkimusprojektissa, joissa on tutkittu muun muassa koulutuksen järjestämistä ja tasa-arvoa. Hän on myös Kasvatus-lehden päätoimittaja.

Tervetuloa uuden tutkimuskulttuurin äärelle maanantaina 1.2. klo 13:00 livestriimin kautta.

Frank Trentmann on historian professori Lontoon yliopiston Birkbeck Collegessa.

Monitieteinen vuoropuhelu: Humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat 2000-luvulla

Tieteidenvälisyys on ollut akateemisen tutkimuksen mantra viimeisen sukupolven ajan. Mutta mitä liittyy todelliseen tutkijoiden väliseen yhteistyöhön humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla?

Alustuksessaan professori Trentmann katsoo monitieteisen vuoropuhelun ”tekemistä”. Hän nostaa esille käytännön esimerkkejä kokemuksistaan ja luennoistaan, jotka ovat toimineet hyvin (ja eivät niin hyvin). Esimerkit vaihtelevat suurista tutkimusverkostoista pienempiin projekteihin sekä työpajoihin, joiden tarkoituksena on synnyttää yhteisjulkaisuja.

Yksi professorin suurimmista projekteista on ollut yli 50 humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkijan Cultures of Consumption (UK – ESRC/AHRC) -tutkimusohjelma. Pienemmissä projekteissa on älyllisen yhteistyön lisäksi hauskaa yhdessäoloa.

Alustuksen tarkoituksena on herättää keskustelua monitieteisestä tutkimuksesta prosessina sekä nostaa esille osallistujia, voimavaroja ja taitoja, joita tarvitaan sen tehokkaaseen toteuttamiseen.

Alustuksen jälkeen aiheeseen syvennytään paneelikeskustelussa, jonka vieraina ovat vanhempi tutkija Katalin Miklóssy ja tutkijatohtori Johan Munck af Rosenschöld. Paneelia vetää HSSH:n johtaja professori Risto Kunelius.

Katalin Miklóssy on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava. Tutkimuksissaan hän keskittyy systeemiseen muutokseen ja oikeusvaltion kehitykseen vertailevan poliittisen historian näkökulmasta kiinnittäen erityistä huomiota aluekehitykseen sekä idän ja lännen keskinäiseen vuorovaikutukseen. Hänet valittiin Helsingin yliopiston Opettajien akatemian perustajajäseneksi tunnustuksena opetuksen huippuosaamisesta.

Miklóssy on viime aikoina julkaissut ja editoinut yhteistyössä teokset: Strategic Culture in Russia’s Neighborhood (Lexington 2019), The Politics of East European Area Studies (Routledge 2016, 2019).

Johan Munck af Rosenschöld on tutkijatohtori Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutissa (HELSUS). Hänen nykyinen tutkimuksensa keskittyy tiedepolitiikan rajapintoihin, ympäristöpolitiikan projektoitumiseen sekä moni- ja poikkitieteelliseen yhteistyöhön organisaatioiden ja instituutioiden näkökulmista.

Frank Trentmann on historian professori Lontoon yliopiston Birkbeck Collegessa. Trentmann on myös Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen kulutuksen ja moraalin historian osa-aikainen professori.

Trentmann on modernin ja nykyajan yhteiskuntien historioitsija. Hän on julkaissut myös kulutuksesta, aineellisuudesta, poliittisesta kulttuurista ja jokapäiväisestä elämästä. Trentmann johti laajaa tieteidenvälistä Kulutuskulttuurit -tutkimusohjelmaa. Parhaillaan hän työskentelee projektissa, joka tutkii moraalisten arvojen ja käytäntöjen muutoksia 2000-luvulla.

Hänen julkaisuihinsa kuuluu: Empire of Things: How We Became a World of Consumers, from the Fifteenth Century to the Twenty-First (Penguin)

Tervetuloa uuden tutkimuskulttuurin äärelle maanantaina 15.3. klo 13.0014.30.

Koronavirustilanteen vuoksi tapahtuma on siirretty Zoomiin.

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 5742 3290