Maamme ensimmäisen suomenkielisen tyttökoulun syntysanat lausuttiin pienessä suomalaisuutta harrastavassa piirissä kevättalvella 1869. Yliopiston lehtori B. F. Godenhjelmin puoliso Ida Godenhjelm (o.s..Lindroos) lausui koulun syntysanat. Keväällä laadittiin anomuskirje, jossa pyydettiin lupaa perustaa Helsingin kaupunkiin yksityinen tyttökoulu, joka suomi opetuskielenä, tulisi opetusaineisiin ja kursseihin nähden lähipitäen vastaamaan samassa kaupungissa olevaa valtion tyttökoulua. Senaatti myönsi perustamisluvan 1. huhtikuuta 1869 ja koulu aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä. Oppilaita oli siihen mennessä ilmoittautunut 12, joista 5 oli kotoisin Helsingistä ja 7 maaseudulta - myöhemmin tuli vielä 5 oppilasta lisää, joten ensimmäisen lukuvuoden oppilasmäärä oli 17.
Helsingin suomalaisena tyttökouluna se toimi ensimmäiset vuotensa Helsingin keskustan eri osoitteissa, kunnes vuonna 1884 saatiin ensimmäinen oma koulutalo Yrjönkadun ja Bulevardin kulmaan. Vuonna 1924 päästiin muuttamaan Runeberginkadulle, nimen muuttuessa Tyttönormaalilyseoksi. Vuonna 1969 koulu muutti Etelä-Haagaan Mäkipellontielle ja poikaoppilaiden myötä nimi vaihdettiin Helsingin yhteisnormaalilyseoksi.
Vuonna 1974 koulusta tuli Helsingin yliopiston kasvatustieteen osaston opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukoulu ja nimeksi vaihtui Helsingin II normaalikoulu.
Yläaste ja lukio toimivat yli 30 vuotta Haagan Mäkipellontiellä ja ala-aste vuodesta 1974 Haagan Isonnevantiellä. Ala-aste toimi vuosina 1981-83 keskustassa Bulevardilla Haagan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen ajan. Peruskoulu siirtyi alaluokista lähtien vaiheittain Viikkiin jo vuodesta 1999 alkaen.
Syksyllä 2003 koulu muutti Viikin kampusalueelle ja koulun nimeksi tuli Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu.
Viikin Kevätkatu 2:n uudessa koulurakennuksessa on oppilaita esikoululaisista abiturientteihin yhteensä noin 940, opettajia lähes 100 ja opettajaksi opiskelevia noin 250.
Kasvun paikka on Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun 150-vuotisjulkaisu. Teos koostuu kahdesta historiaosuudesta, joista ensimmäinen on professorin ja koulun entisen oppilaan Laura Kolben kirjoittama ja kattaa koulumme historiasta vuodet 1869–1994. Toisen osan, joka käsittelee vuosia 1994–2019, on kirjoittanut niin ikään koulun entinen oppilas, historiantutkija Sari Aalto. Näiden tekstien ohessa teoksessa on henkilökuvia, oppilaiden ja harjoittelijoiden puheenvuoroja sekä runsaasti kuvia. Teoksen myötä voi virkistää koulumuistojaan ja saada kuvaa Suomen koulutuspolitiikan vaiheista. Juhlakirjan on toimittanut palkittu oppikirjailija, Viikin normaalikoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Inkeri Hellström. Kirja julkistamistilaisuus oli 9.4.19.