Tiedekunnan johto

Olli Peltoniemi
Professori, kotieläinten lisääntymistiede

Dekaani Peltoniemi johtaa tiedekuntaa ja vastaa mm.  tiedekunnan kehittämisestä, sen tehokkaasta ja tuloksellisesta toiminnasta sekä yliopiston strategian toteutumisesta tiedekunnassa.

"Ensimmäinen tavoitteeni dekaanina tulee olemaan työyhteisön palauttaminen COVID-19 jälkeiseen aikaan niin, että työyhteisö palautuu epidemiasta, yhteisöllisyys lisääntyy ja voimistuu. Tämä tulee näkymään panostuksena yhteisöllisiin tilaisuuksiin. Dekaanina pyrin toimimaan niin, että työyhteisön jäsenet saavat kaiken sen avun ja tuen, mitä yliopisto suinkin pystyy tarjoamaan.

Toinen lähiajan merkittävä tavoite on vastata yhteiskunnan huutoon eläinlääkäreiden koulutusmäärien kasvattamiseksi. Kaikki Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta ovat viime aikoina kasvattaneet eläinlääkärien koulutusmääriä kansallisen ja kansainvälisen eläinlääkäripulan tyydyttämiseksi. Etenkin Suomen kansallinen eläinlääkäripula vaatii päättäväisiä toimia lähitulevaisuudessa.

Kolmas ja ehkä lopulta tärkein tavoitteeni on edistää yhteisen terveyden tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista maapallon kestävyysvajeen, luontokadon ja ilmastonmuutoksen puristamassa maailmassa. Eläinlääketieteellä yhdessä HY:n muiden erinomaisten tieteenalojen kanssa on tärkeä rooli tulevaisuuden yhteisen terveyden ratkaisujen etsinnässä."

Dekaanin assistentti

 

Tomi Taira
Professori 
Varadekaani Taira vastaa tiedekunnan tutkimus ja tohtorikoulutusasioista sekä innovaatioista. Hän toimii myös tarvittaessa dekaanin sijaisena.

Riikka Keto-Timonen
Yliopistonlehtori, dosentti

Varadekaani Keto-Timosen vastuualueina ovat opetusasiat sekä digitalisaatio. 

"Olen elintarvikehygienian dosentti. Tutkimusaiheenani ovat ruokamyrkytysbakteerit ja niiden hallinta ruokaketjussa. 

Eläinlääkärikoulutusta on tiedekunnassamme kehitetty pitkäjänteisesti. Tavoitteeni on, että koulutus jatkossakin antaa vastavalmistuneelle eläinlääkärille riittävät tiedot ja käytännön taidot sekä valmiuden elinikäiseen ammattitaidon kehittämiseen. Uutta opetussuunnitelmaa laatiessa tulemme huomioimaan mm. kestävyysteeman, hyvinvoivan oppimisen sekä työelämävalmiuksien kehittämisen. Näen, että digitalisaation avulla voimme lisätä opintoihin kaivattua joustoa sekä kansainvälistymismahdollisuuksia, mutta lähiopetus säilyy tärkeässä roolissa mm. kädentaitojen opettelussa sekä yhteisöllisyyden rakentamisessa. Pedagogisen osaamisen merkitys korostuu digitalisaatiossa ja asettaa siten uusia vaatimuksia opettajille. Haluan edesauttaa opettajien hyvinvointia sekä tukea heitä tärkeässä työssään."

Apulaisprofessori, dosentti

Varadekaani Sirosen vastuualueina ovat yhteiskunnallinen vuorovaikutus, kaksikielisyysasiat ja yhteinen terveys. 
 
"Olen eläinlääketieteellisen tiedekunnan varadekaani ja vastuualueeni on yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja kaksikielisyysasiat sekä yhteinen terveys. Liityin Helsinki One Health (HOH) verkostoon vuoden 2020 alussa, kun minut nimitettiin uhkaavien infektiotautien apulaisprofessoriksi. Tehtäväni on lääketieteellisen ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteinen ja näen tämän mahdollisuutena luoda yhteistyötä tiedekuntien välillä ja tehdä yhteisen terveyden tutkimusta yhä tutummaksi.
 
Tavoitteeni varadekaanina on vahvistaa eläinlääketieteellisen tutkimuksen ja etenkin yhteisen terveyden tutkimuksen näkyvyyttä ja mahdollistaa tieteenalojen ja erilaisten toimijoiden välistä vuoropuhelua. Yhteisen terveyden haasteet ovat monimuotoisia ja niihin vastataan laaja-alaisella tutkimuksella, osana kansainvälistä tutkimusyhteisöä, tuoden tutkimustulokset yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi."

Heli Simojoki
Apulaisprofessori, dosentti

Varadekaani Simojoen vastuualueena ovat tutkimus- ja opetusinfrastruktuurit sekä kliininen toimintaympäristö. 

"Olen Eläinlääketieteellisen tiedekunnan infrastruktuurin ja kliinisen toimintaympäristön varadekaani. Lisäksi tehtäviini kuuluu Viikin kampuksen työsuojelu. Vastuualueellani on myös Yliopistollinen eläinsairaala, jonka sujuva ja korkealaatuinen toiminta on meille opetuksen ja tutkimuksen kannalta erittäin merkittävää. Pieneläin-, hevos- ja tuotantoeläinsairaala toimivat kaikki omilla osaamisalueillaan ja pystyvät hyvin hyödyntämään vahvuuksiaan myös yhdessä.

Viime aikoina olemme mukautuneet etätyöskentelyn myötä uudenlaiseen työkulttuuriin ja tavoitteeni on mahdollistaa kampukselle palattuamme työtilojen joustava käyttö.
Olen märehtijöiden sairauksien ja terveydenhuollon apulaisprofessori. Tutkimustyöni on painottunut nautojen infektiosairauksiin."

Tiedekuntaneuvosto käyttää tiedekunnassa ylintä päätösvaltaa. Se kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, päättää tiedekunnan taloudesta, nimittää dekaanin ja varadekaanit, nimittää keskeisiin tiedekunnan virkoihin ja myöntää tiedekunnassa suoritetut tutkinnot. Tiedekuntaneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Tiedekuntaneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä (suluissa) valitaan vaaleilla nelivuotiskaudeksi kerrallaan.

Tiedekuntaneuvosto 2018–2021

Puheenjohtaja
dekaani Antti Sukura (varalla professori Outi Vainio)

Tiedekunnan professorijäsenet

  • professori Raimo Pohjanvirta (professori Miia Lindström)
  • professori Outi Vainio (professori Thomas Spillman)
  • professori Tomi Taira (professori Antti Iivanainen)
  • professori Mari Heinonen (professori Anna Valros)

Tiedekunnan muut opettajat sekä muu henkilöstö

  • yliopistonlehtori Mikael Niku (yliopistonlehtori Riikka Laukkanen-Niniõs)
  • kliininen opettaja Heli Simojoki (kliininen opettaja Thomas Grönthal)
  • eläinfysioterapeutti Heli Hyytiäinen (sairaalaeläinlääkäri Jenni Sukura)

Opiskelijajäsenet

  • eläinlääketiet. yo. Riikka Kokko (eläinlääketiet. yo. Riikka Nikitin)
  • eläinlääketiet. yo. Joanna Martikainen (eläinlääketiet. yo. Henrik Meriläinen)
  • eläinlääketiet. yo. Milla Takala (eläinlääketiet. yo. Anniina Lehmus)

Tiedekuntaneuvosto kokoontuu tiistaisin (tai keskiviikkoisin) klo 13:15. Aineisto tulee jättää käsiteltäväksi viimeistään kahta viikkoa ennen tiistaina. Kokouspöytäkirjat ovat tiedekunnan sivuilla Flammassa.

 

Kokouspäivämäärät vuonna 2021:

  • ti 19.1.
  • ti 16.2.
  • ti 16.3.
  • ti 20.4.
  • ti 18.5.
  • ti 8.6.
  • ke 25.8.
  • ti 14.9.
  • ti 12.10.
  • ti 16.11.
  • ti 7.12.

Kokoukset 2022

1/2022 18.1.2022, aineisto viimeistään 4.1.
2/2022 15.2.2022, aineisto viimeistään 1.2.
3/2022 15.3.2022, aineisto viimeistään 1.3.
4/2022 19.4.2022, aineisto viimeistään 5.4.
5/2022 17.5.2022, aineisto viimeistään 3.5.
6/2022 9.6.2022, aineisto viimeistään 26.5.
7/2022 23.8.2022, aineisto viimeistään 9.8.
8/2022 20.9.2022, aineisto viimeistään 6.9.
9/2022 11.10.2022, aineisto viimeistään 27.9.
10/2022 15.11.2022, aineisto viimeistään 1.11.
11/2022 7.12.2022, aineisto viimeistään 23.11.