Yliopistolain (558/2009) 89 § mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön sekä hyvä opetustaito.
Helsingin yliopiston johtosäännössä (1.8.2015, 52.2 §) todetaan, että jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvon myöntämisen tiedekunnan, laitoksen tai oppiaineen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi, se hankkii lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi.
Lisäksi hakijan on annettava julkinen opetusnäyte, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Opetustaidon arviointi
Tiedekuntaneuvosto päättää saatuaan lausunnot ja selvityksen hakijan opetustaidosta, tekeekö se kanslerille esityksen dosentin arvon myöntämisestä. (Helsingin yliopiston johtosääntö, 1.8.2015, 52.2 §)
Dosentin arvoa hakevan tulee toimittaa hakemusasiakirjat julkaisuluetteloineen sekä valitut julkaisut (lähetettäväksi asiantuntijoille) dosentin arvon hakemisesta vastaavalle henkilöstöasiantuntijalle sähköisesti osoitteeseen hr-eltdk(at)helsinki.fi
Hakijan on hyvä toimittaa asiakirjat englanninkielellä ulkomaalaisen asiantuntijan nimeämisen varalta. Dosentuurin hakija voi kysyä tarkempaa ohjeistusta tiedekunnan tutkimusasioista vastaavalta varadekaanilta tai dosentin arvon hakemisesta vastaavalta henkilöstöasiantuntijalta. Yhteystiedot sivun lopussa.
Hakemusasiakirjojen laadinnassa pyydetään huomioimaan arviointimatriisi.
Ne valitut julkaisuluetteloon sisältyvät julkaisut, joilla hakija haluaa osoittaa tieteellisen pätevyytensä hakemansa dosentuurin alalle. Esim. 10 julkaisua.
Yliopistoportfoliossa tai CV:ssä kuvataan vapaamuotoisesti dosentin arvon hakijan tutkimusalaa ja omaa panosta kyseisellä alalla. Portfoliossa/CV:ssä kuvataan myös tarpeeksi yksityiskohtaisesti tieteellinen jatkokoulutus (mm. ulkomainen ja kotimainen post doc -koulutus, osallistuminen alan tieteellisiin kokouksiin), alan edellyttämä käytännön kokemus tai esimerkiksi kokemus kliinisestä työstä, opetusansiot ja mahdollinen pedagoginen koulutus sekä selvitys väitöskirjatöiden, muiden opinnäytteiden ja tieteellisten tutkimusten ohjaustyöstä. Lisäksi dokumentissa hakija voi kuvata ansioitansa tutkijankouluttajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Suoritettu suomalainen erikoiseläinlääkärikoulutus tai kansainvälinen diplomaattikoulutus tulee myös mainita portfoliossa/CVssä. Katso myös Helsingin yliopiston yleinen ohjeistus yliopistoportfoliosta.
Hakijan on liitettävä selvitys ruotsin-/suomenkielen taidosta, mikäli sitä ei ole saavutettu perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.
Dosentin arvoa hakevalla henkilöllä tulisi olla kansainvälistä vertaisarviointia käyttävissä julkaisusarjoissa pääsääntöisesti vähintään 10–15 julkaisua (mukaan lukien väitöskirjan julkaisut).
Julkaisuluettelo on dosentuurin haussa oleellinen asiakirja, jonka perusteella tiedekuntaneuvosto voi asiantuntijalausuntojen ohella arvioida hakijan tieteellisen julkaisutoiminnan laatua ja laajuutta.
Dosenttihakemukseen sisällytettävän julkaisuluettelon tulee sisältää seuraavat tiedot:
Hakemus osoitetaan eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle ja toimitetaan dosentin arvon hakemisesta vastaavalle henkilöstöasiantuntijalle osoitteeseen hr-eltdk(at)helsinki.fi. Tarvittaessa lisätietoa henkilöstöasiantuntijalta.
Kun hakemus on saapunut tiedekuntaan, pyytää tiedekunta dosentuurin alasta vastaavaa professoria tekemään perustellun esityksen tieteellisen pätevyyden arviointiin sopivista asiantuntijoista. Ehdotuksessa esitellään lyhyesti asiantuntijoiden pätevyys suhteessa dosentuurin alaan. Esitys pyydetään toimittamaan täydennettynä asianosaisten osoite- ja yhteystiedoilla. Asiantuntijoita valittaessa tulee huomioida mm. hallintolaissa (HL 434/2003, 27 §–28 §) säädetyt esteellisyysperusteet.
Dosentuurin alan on syytä liittyä kiinteästi tiedekunnan tai tieteenalan toimintaan ja usein on tarkoituksenmukaista, että se noudattaa tiedekunnassa vakiintuneita tieteenaloja. Jos kanslerille esitettävän dosentuurin ala on tiedekunnassa uusi, tiedekuntaneuvoston on perusteltava miksi ehdotettu ala on tiedekunnan tai tieteenalan toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen. (Kanslerin ohje 12.5.2020, HY/977/01.08.03/2020.) Käytännössä alan professorin tulee perustella asiantuntijaesityksessään, jos ala on uusi.
Hakemus sekä esitys arvioinnin suorittavista asiantuntijoista käsitellään tutkimustoimikunnassa. Sen puoltaessa dosentuurihakemusta, hakemus ja asiantuntijoiden nimeäminen viedään tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. Mikäli toimikunta ei voi perustellusta syystä puoltaa hakemusta, lähetään tieto päätöksestä perusteluineen dosentuurin hakijalle. Esittelijä voi viedä dosentuuriasian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi vaikka toimikunta ei esittäisikään dosentuurin arviointiprosessin käynnistämistä tiedekuntaneuvostolle, mikäli dosentuurin hakija haluaa saattaa asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. Mikäli hakija hyväksyy toimikunnan päätöksen, asia raukeaa siihen saakka, kunnes hakija haluaa hakea uudestaan dosentin arvoa esimerkiksi sitten, kun hänellä on laajempaa näyttöä tieteellisestä toiminnastaan.
Kun tiedekuntaneuvosto on tehnyt päätöksensä asiantuntijoista, tiedekunta toimittaa asiantuntijoille hakemusasiakirjat. Aikaa hakemuksen arviointiin annetaan tavallisesti 1,5-2 kuukautta. Mikäli saapuvat asiantuntijalausunnot ovat dosentuuria puoltavia, pitää dosentin arvoa hakeva opetusnäyteluennon tiedekunnasta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Prosessin nopeuttamiseksi näyteluento voidaan pitää jo aikaisemmin, kun hakemus on vielä asiantuntijoilla arvioitavana. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta ottaa vastaan opetusnäytteen ja antaa lausunnon opetustaidosta.
Hakemusasiakirjojen, saatujen asiantuntijalausuntojen sekä opetustaitotoimikunnan antaman lausunnon perusteella tiedekuntaneuvosto voi tehdä kanslerille esityksen hakijan nimittämisestä hakemansa alan dosentiksi.
Asiantuntijat arvioivat dosentuurin hakijan tieteellistä pätevyyttä ja opetusansioita suhteessa hakemuksessa esitettyyn alaan/aloihin saamiensa asiakirjojen perusteella. Lausunnosta tulee käydä ilmi, onko hakija asiantuntijan mielestä tieteellisesti ansioitunut suhteessa haettuun dosentuurin alaan ja ehdottaako hän hakijan nimittämistä dosentiksi. Asiantuntijat voivat halutessaan jättää yhteislausunnon. Asiantuntijan ei tule ottaa kantaa siihen, onko dosentuurin ala tarpeellinen tiedekunnan kannalta, sillä dosentin arvon myöntö ei perustu tarveharkintaan.
Asiantuntijoita pyydetään lausunnossaan arvioimaan/ottamaan kantaa ainakin seuraaviin osa-alueisiin:
Hakijan tieteellistä julkaisutuotantoa arvioidaan ensisijaisesti sellaisten artikkeleiden perusteella, jotka on julkaistu/hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisissä, asiantuntijamenettelyä käyttävissä julkaisusarjoissa. Julkaisutuotannon laajuutta arvioitaessa huomioidaan kuitenkin myös hakijan muut julkaisut.
Tieteellistä jatkokoulutusta arvioitaessa voidaan huomioida muun muassa:
Erityisesti silloin, kun hakija ei ole toiminut opetusvirassa tai hänen opetuskokemuksensa on muuten vähäistä, yliopistopedagogisten opintojen suorittaminen ennen dosenttihakemuksen jättämistä on suositeltavaa.
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetustaitotoimikunta arvioi valmisteluryhmien päätöksestä avoinna olevan tehtävän hakijoiden opetustaidon sekä dosentuurihakijoiden opetustaidon. Arvioinnissa käytetään erityistä arviointimatriisia.
Tarvittaessa lisätietoja antavat eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusasioista vastaava varadekaani ja dosentin arvon hakemisesta vastaava henkilöstöasiantuntija Heidi M. Kauppinen: hr-eltdk(at)helsinki.fi.