KIRJALLISUUSPIIRI SYKSY 2018

Kirjallisuuspiirin uudet vetäjät ja syksyn 2018 ohjelman suunnittelijat ovat päätoimittajat Aleksis Salusjärvi ja Maaria Ylikangas. Salusjärvi päätoimittaa Kiiltomato-lehteä, toimii televisio- ja radiotoimittajana Ylessä ja sanataideohjaajana kouluissa. Ylikangas päätoimittaa Nuori Voima -lehteä, kirjoittaa kirjallisuuskritiikkejä ja -artikkeleita lukuisiin julkaisuihin ja opettaa kulttuurijournalismia eri oppilaitoksissa. 

Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista.

Kirjallisuuspiirin vieraana runoilija Juha Kulmala.

Kirjallisuus muuttuu, ja muutoksen keskellä on runous

Koko runoutta ei pysty kukaan enää hahmottamaan, mutta sen keskellä seisoo Juha Kulmala.

Kun kieli muuttuu, runous on muutoksen hermolla. Runoutta seuraa journalismi, ja selittää muutosta. Essee kultivoi journalismia, ja viimeisenä tulee fiktiivinen proosa - siis romaani.

Kaikki murrokset koskettavat runoutta: itse kielen muutos. Painotuotteiden muutos, kustannusalan muutos.

Runoudessa tehdään historiaa. Juha Kulmala seisoo muutoksen keskellä. Kulmalan tuotanto tarjoaa hyvän ikkunan runouteen. Hänen tuotantonsa on sanatasolla klassista runoutta. Runous on kirjallisuuden sulatusuuni - paitsi kirjallisuuden, myös muiden taiteenlajien.

Kulmala edustaa sekä perinteistä että modernia runoutta, ja nykyinen murtuma näkyy hänen työssään.

Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista.

Ti 9.10. klo 17-18.30, Päärakennus, sali 13, Fabianinkatu 33

Vieraana Sirpa Kähkönen, Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja ja sitä ennen Suomen Penin puheenjohtaja. Hän on realistisen proosan kärkinimi Suomessa ja edustaa tuotannossaan vahvinta kansallista kirjallista kulttuuria. Minkälaisen tehtävän hän näkee omalla tuotannollaan olevan? Käymme läpi paitsi kirjallisuuden merkitystä suomalaisuuteen yleensä, myös sitä, mikä on sananvapauden tilanne. Maailmassa se murenee, mutta käykö niin Suomessa? Mikä on kirjailijan rooli yhteiskunnassa, joka polarisoituu nopeasti? Miten Unkarin kaltainen tilanne on ikinä voinut syntyä sananvapaaseen länsimaahan? Kirjailijan perinteinen paikka on olla intellektuelli, sanan alkuperäinen merkitys on vailla oppiarvoa tai asemaa oleva riippumaton ajattelija.

 Suomalaisen kirjallisuuden keskushahmona Kähkönen on oikea henkilö pohtimaan kirjallisuuden asemaa nyky-Suomessa sekä sivistyksen merkitystä. Kun kirjallisuuden vastaanotto ei enää kata koko maan väestöä, voidaanko puhua suoraan sivistyksen kriisistä? Mikä on silloin kirjallisuuden instituutioiden paikka ja merkitys yhteiskunnassa?

Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista.

Ma 12.11. klo 17-18.30, Porthania, sali PI, Yliopistonkatu 3

Joulukuussa Anna-Riikka Carlson ottaa meidät vastaan Bonnierin tiloissa. WSOY on Suomen suurin kustantamo, jonka vaikutusvalta kirjalliseen kulttuuriin on perustava. Onko kustantamolla tietoista roolia pitää yllä sivistystä? Voiko kaupalliselle toiminnalle asettaa odotuksia sivistyksen suhteen ylipäätään? Miten kustantaja vastaa kysymykseen laskelmoidusta kirjallisuudesta - yleensähän kirjataloja on tapana moittia liiallisesta kaupallisuudesta. Eikö se ole täysi paradoksi, jos toiminta perustuu liiketalouteen? Entä mikä kustantamoiden ja akateemisen kirjallisuuden suhde? Vuotavatko ne toisiinsa, vai toimivatko ne itsenäisesti. Mikä on kirjallisuuden tulevaisuus Suomen suurimman kustantamon näkökulmasta - ja mikä on sen rooli yhteiskunnassa? Voimmeko kirjallisuuden lukijoina luottaa aina siihen, että WSOY julkaisee riittävän kattavasti nimikkeitä pitääkseen meidät ajan tasalla siitä, mitä kirjallinen kulttuuri pitää sisällään.

Käydään siis läpi sitä, miten kirjoja valitaan kustannettavaksi ja kuinka paljon kustantamo on sen varassa, minkälaisia kirjoituksia tarjotaan kustannettavaksi. Onko kirjallisuus kumuloituva taiteenlaji, joka paranee vuosi vuodelta - vai onko kirjallisuudessa lamakausia, jolloin julkaistavien tekstien taso laskee?

Rajallinen määrä paikkoja. Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista.

Ma 10.12. klo 17-18.30, Lönnrotinkatu 18 A, 2 kerros. Soita summeria jossa lukee Bonnier books.