Venäjän ja Euraasian tutkimuksen tieteenalalla on tehty Aleksanteri-instituutissa tutkimusta ja annettu opetusta vuodesta 1996 lähtien ja instituutin tiedekuntaan liittymisen jälkeen siitä tuli myös yksi tiedekunnan tieteenaloista. Helsingin yliopistossa Venäjän ja Euraasian tutkimus käsittää monitieteisen ja tieteiden välisen alan, joka tarkastelee maantieteellisen kohdealueensa nyky-yhteiskuntien kehitystä ja niiden historiaa. Venäjän ja Euraasian tutkimuksen ja opetuksen profiilissa huomioidaan myös kohdealueen yhteiskuntien tarkastelu osana laajempia globaaleita ilmiöitä. Tällöin huomiota kiinnitetään muun muassa ympäristömuutosten, demokratian, hyvinvoinnin, kulttuurien murroksen, laajan turvallisuuden, sekä teknologian ja muuttuvan talouden vaikutuksiin tutkittavaan alueeseen, sekä tämän alueen merkitykseen näiden tarkastelussa.
Tieteenalavastaava: Anna-Liisa Heusala
Itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenala eriytyi ensimmäisen kerran Suomessa omaksi alakseen vuonna 1996 Aleksanteri-instituuttia perustettaessa, ja siihen liittyvä opetus alkoi vuonna 1998. Itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenala on edelleen valtakunnallisesti ainutlaatuinen kokonaisuus, josta tuli yksi Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan tieteenaloista vuonna 2017. Tieteenala alueellisesti määritellään käsittävän Euroopan unionin itäiset jäsenmaat, Länsi-Balkanin valtiot, sekä EU:n itäiset naapurimaat (Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova ja Georgia).
Itäisen Euroopan tutkimus on poikkitieteellinen ala, jossa huomioidaan yhteiskunnallisen kehityksen laajempi ajallinen kaari ja eri osa-alueiden yhteyksien merkitys sekä vertailtavuus Venäjän ja Euraasian tutkimuksen sekä Euroopan tutkimuksen tieteenaloihin. Itäisen Euroopan tutkimus keskittyy globaalien ilmiöiden tarkasteluun, jossa painopistealueina korostuvat oikeusvaltion, kansalaisyhteiskunnan, hyvinvointivaltion, laajan turvallisuuden, innovatiivisen talouden edellytysten, ympäristökysymysten ja kulttuurisen murroksen tutkimus.
Tieteenalavastaava: Katalin Miklóssy