Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi

Suomalainen Venäjä-osaaminen on kestoteema julkisessa keskustelussa. Sitä löytyy yhteiskunnan eri sektoreilta: Asiantuntemusta on karttunut niin korkeakouluihin kuin valtiovallan ja kuntien hallintoonkin. Myös kansalaisjärjestöissä on paljon alan hiljaista tietoa.

Perinteinen, vahva asiantuntemus kaipaa nyt päivittämistä. Maailma muuttuu ja tiedontarpeet kehittyvät, mutta niitä vastaavaa osaamista ei synny itsestään. Itäinen Eurooppa ja pienet kielialueet ovat jäämässä kokonaan paitsioon. Keski-Aasia on varsinainen musta aukko.

Millaista alueen tuntemusta suomalaiset yritykset ja yhteiskunta sitten tarvitsevat? Kuka kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijat ja miten? Voisivatko resurssit riittää myös Venäjän naapureiden tutkimiseen? Miten tiivistää yhteistyötä osaamisen kartuttamiseksi? Miten saada uudet sukupolvet kiinnostumaan alueesta?

Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi kokoaa suomalaisen yhteiskunnan toimijat pohtimaan ja kehittämään Venäjän ja Euraasian sekä itäisen Euroopan asiantuntemusta. Foorumi koostuu erilaisten temaattisten työryhmien työskentelystä ja  paneelikeskustelusta, joissa kuullaan korkeakoulujen, hallinnon, liike-elämän, politiikan, kansalaisjärjestöjen ja opiskelijoiden edustajia.

Aleksanteri  Foorumi 2021: Muuttuva toimintaympäristö

Vuoden 2021 Aleksanteri-foorumin kattoteemana on muuttuva toimintaympäristö. Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden toimintaympäristö on ollut nopeassa muutoksessa viime vuosien aikana. Siihen ovat vaikuttaneet niin maailmanpoliittinen kehitys, yhteiskunnallinen kehitys kohdealueella, rakenteelliset ja kulttuuriset muutokset kuin myös korona-pandemian kaltaiset vaikeasti ennakoitavat tekijät. Aleksanteri-foorumisessa eri alojen asiantuntijat kokoontuvat pohtimaan miten nämä muutokset vaikuttavat eri toimijoiden arkeen ja pohtimaan, miten toimintaympäristön muutoksiin voidaan parhaiten vastata.

10.5.2021 TYÖRYHMÄPÄIVÄ

10.00 - 12.00 Aamupäivän työryhmät
13.00-15.00 Iltapäivän työryhmät

11.5.2021 PANEELIPÄIVÄ

12.45 Aleksanteri-foorumin Zoom-webinaari aukeaa

13.00 Tilaisuuden avaus, Markku Kangaspuro, johtaja, Aleksanteri-instituutti

13.15  Presidentti Tarja Halonen: "Monimuuttuja Venäjä"

13.30 Paneeli I: KOULUTUS JA OSAAMINEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ
Panelistit: Sinikka Parviainen, Senior Analyst, East Office;  Hanna Määttänen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto. Suomen Slavistipiiri ry:n hallituksen jäsen;  Sani Kontula-Webb, johtaja, Suomen Pietarin instituutti

15:00 Tauko

15.30 Paneeli II: TOIMINTAYMPÄRISTÖN HALLINTAA MONITASOISELLA YHTEISTYÖLLÄ
Panelistit: Riitta Kosonen, johtaja, Center for Markets in Transition (CEMAT); Katri Pynnöniemi, Apulaisprofessori, Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuri; Annastiina Kallius, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

17.00-17.15 Loppuyhteenveto

Aamupäivän työryhmät

Venäjän talouden ja liiketoiminnan osaaminen suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta, osa 1/2: tutkimus ja elinkeinoelämä

(Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiakomission yhteiskuntatieteiden työryhmä yhteistyössä Aleksanteri-foorumin kanssa)

Vaikka Suomi profiloituu Venäjä-osaamisen suurvaltana, on Venäjän taloutta ja liiketoimintaa koskevan tutkimuksen sekä aihealueen osaajien määrä viime vuosina vähentynyt.  Venäjän taloutta ja liiketoimintaa käsittelevää tutkimusta ja opetusta on tarjolla vähän, tutkimusrahoituksen saaminen on hankalaa, asiantuntijakenttä pienenee ja opiskelijat suuntautuvat muille aloille. Tilanteen korjaaminen edellyttää yliopistojen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien tiiviistä yhteistyötä sekä tutkimuksen rahoituksessa kuin tiedeviestinnän alustojen, kanavien ja formaattien kehittämisessä. Yhteistyötä tarvitaan myös koulutussisältöjen tarkastelussa ja koulutuksen kehittämisessä.

Venäjä ja turvallisuus – tutkimuksen, osaamisen ja yhteistyön kehittäminen

Suomessa on paljon laadukasta Venäjä osaamista ja tutkimusta, mutta erityisesti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan teemoja sekä ylipäätään kokonaisturvallisuuden aihepiiriä tutkitaan edelleen niukasti. Tieto- ja osaamistarve on tunnistettu viranomaispuolella, ja tutkimustahot ovat osoittaneet valmiuttaan yhteistyöhön. Viime vuosina on toteutettu erityyppisiä selvityksiä, joissa on tarkemmin kartoitettu yhteistyömahdollisuuksia sekä tunnistettu myös yhteistyön esteitä ja rajoituksia. Työryhmässä käydään läpi yhteistyöehdotuksia ja jalostetaan niitä kohti käytännön toteuttamista. Työpaja on suunnattu aihepiirin asiantuntijoille, tutkijoille ja opiskelijoille, tutkimusta koordinoiville tahoille sekä tutkimuksen hyödyntäjille julkisella sektorilla.

Venäjän kielen opiskelun hyviä käytänteitä

Työryhmässä tarkastellaan erilaisia onnistuneita kokeiluja ja tulevaisuuden näkökulmia venäjän kielen opiskeluun eri ikätasoilla. Pohdimme sitä, miten kielen opiskelussa opittu kieli saadaan mahdollisimman monipuoliseen käyttöön ja siitä tulee enemmin opiskelun ja oppimisen väline kuin kohde. Työryhmässä tuodaan esiin onnistuneita kokemuksia venäjän kielen opetukseen ja sen käytänteisiin liittyen eri puolilta Suomea ja eri kouluasteilta. Haluamme jakaa ideoita muuallekin kokeiltavaksi. Toivomme ryhmässä muutamien case-esimerkkien avulla syntyvän keskustelua ja näkökulmia siihen, miten jatkossa venäjän kielen opiskeluun saataisiin hyviä tuulia entistä laajemmin Suomessa.

Kansainvälinen liikkuvuus ja kulttuuriyhteistyö pandemian aikana – digitalisaation mahdollisuudet

Työryhmässä tarkastellaan digipalveluiden ja -alustojen kehittämistä ja käyttöönottoa pandemiarajoitusten aikana ja niiden roolia kansainvälisessä yhteistyössä, erityisesti Suomen ja Venäjän välillä. Teknologian käyttöönotto muokkaa merkittävällä tavalla yhteiskuntaa ja valtioiden välistä yhteistyötä. Minkälainen merkitys fyysisten tapaamisten ja liikkuvuuden rajoittamisella on ollut eri toimijoille, minkälaisia ratkaisuja teknologia on tarjonnut ja mitä se ei voi korvata?

Yleisö voi ilmoittautua mukaan seuraamaan työryhmien työskentelyä ja osallistumaan keskusteluun tällä e-lomakkeella. Ilmoittautumisen takaraja on 5.5.2021 klo 16.00.

10.5.2021 Iltapäivän työryhmät

Venäjän talouden ja liiketoiminnan osaaminen suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta, osa 2/2: koulutus ja elinkeinoelämä

(Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiakomission yhteiskuntatieteiden työryhmä yhteistyössä Aleksanteri-foorumin kanssa)

Vaikka Suomi profiloituu Venäjä-osaamisen suurvaltana, on Venäjän taloutta ja liiketoimintaa koskevan tutkimuksen sekä aihealueen osaajien määrä viime vuosina vähentynyt.  Venäjän taloutta ja liiketoimintaa käsittelevää tutkimusta ja opetusta on tarjolla vähän, tutkimusrahoituksen saaminen on hankalaa, asiantuntijakenttä pienenee ja opiskelijat suuntautuvat muille aloille. Tilanteen korjaaminen edellyttää yliopistojen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien tiiviistä yhteistyötä sekä tutkimuksen rahoituksessa kuin tiedeviestinnän alustojen, kanavien ja formaattien kehittämisessä. Yhteistyötä tarvitaan myös koulutussisältöjen tarkastelussa ja koulutuksen kehittämisessä.

Toimintaympäristön poliittisen muutoksen merkitys – haasteita ja uusia tapoja toimia

Venäjä ja itäinen Eurooppa ovat olleet nopeassa ja paikoin dramaattisessakin poliittisessa muutoksessa. Tällä on ollut monensuuntaisia vaikutuksia yhteiskuntaelämän eri tasoilla. Työryhmä kutsuu koolle niitä kansalaisyhteiskunnan, talouden, hallinnon ja median eri toimijoita, jotka haluavat jakaa omia kokemuksiaan kohdealueen viimeaikaisten muutosten vaikutuksista omalle toimintakentälleen sekä kuulla ja oppia muiden kokemuksista. Tarkoituksena ei ole alueen poliittisen tilanteen analysoiminen vaan keskitymme siihen, miten toimintaympäristössä tapahtuneet politiikan heilahtelut ovat tuoneet uusia haasteita Venäjän ja itäisen Euroopan asioiden parissa toimiville suomalaisen yhteiskunnan eri tahoille.

Työryhmä toimii kutsupohjaisesti. Keskustelusta tehdään yhteenveto Aleksanteri-foorumin loppuraporttiin ja keskustelun tuloksia käsitellään yhdessä myös Aleksanteri-foorumin paneelissa tiistaina 11.5. 2021.

Näkökulmia suomalais-venäläiseen ympäristöyhteistyöhön

Näkökulmia suomalais-venäläiseen ympäristöyhteistyöhön -työryhmässä tuodaan esiin Suomen ja Venäjän välisen ympäristöyhteistyön tasoja. Aiheemme on hyvin ajankohtainen, sillä Suomen ja Venäjän välillä ympäristöyhteistyö on hyvin monipuolista. Keskitymme tässä työryhmässä ympäristöteemaiseen yhteistyöhön erityisesti tieteen, median ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmista. Sivuamme toki muitakin näkökulmia ja toivomme, että teemastamme syntyy laajaa ja monipuolista keskustelua avoimessa työryhmässä.    

Historia, arkistot ja muuttuva Venäjä

Venäjän ja itäisen Euroopan historian tutkimuksessa muuttuva toimintaympäristö koskee sekä Suomea että tutkimuksen kohdemaita. Tule kuuntelemaan mitä uusia hankkeita, yhteistyökuvioita ja aineistoja on tällä alueella. Keskustelemme arkisto- ja kirjastoalan ammattilaisten sekä alan tutkijoiden kanssa, kuinka arkistoaineistojen avautuminen, digitalisaatio sekä erilaiset yhteistyöhankkeet ja toisaalta yhteiskunnalliset keskustelut ja historiapolitiikka vaikuttavat alan tutkimukseen. Työryhmässä esitellään meneillään olevia tutkimushankkeita ja verkostoja, kuten esimerkiksi Kansallisarkiston ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” ja Koneen säätiön rahoittama Keisariaika-verkoston sekä Kansalliskirjaston ja venäläisten kirjastojen digitoituja aineistoja”. Lisäksi esitellään Pseudohistoria -hanketta, jossa tarkastellaan venäjänkielisessä verkossa leviäviä Venäjän keskiaikaa käsitteleviä populaareja käsityksiä menneisyydestä.

Kansainvälinen koulutusyhteistyö Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen alalla

Kansainvälistyminen eri muodoissaan kuuluu korkeakoulujen ja koulutuspolitiikan tärkeisiin tavoitteisiin. Työryhmässä tarkastellaan kansainvälisen koulutusyhteistyön nykytilaa, pohditaan tulevaisuuden tavoitteita ja toimia muuttuvassa toimintaympäristössä (mm. EU-Venäjä -suhteet, liikkuvuuden uudet muodot, digitalisaatio, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen stategiset ja rakenteelliset ratkaisut). Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Miten ala voi ja miten sen pitää kehittyä ja toimia muuttuvassa ympäristössä?  Lisäksi arvioidaan Suomen asemaa kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Miten Suomi ja suomalaiset koulutusorganisaatiot erottuvat ja millä keinoilla Suomen houkuttelevuutta voidaan lisätä?

Yleisö voi ilmoittautua mukaan seuraamaan työryhmien työskentelyä ja osallistumaan keskusteluun tällä e-lomakkeella. Ilmoittautumisen takaraja on 5.5.2021 klo 16.00.

Lisätietoja valtakunnallisesta Aleksanteri-foorumista antaa Jouni Järvinen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi. Kaikki kysymykset ja ehdotukset ovat tervetulleita.

Lämmin kiitos kaikille ensimmäiseen Aleksanteri-foorumiin toukokuussa 2019 osallistuneille!

Videolla Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja koulutuspäällikkö Ira Jänis-Isokangas, sekä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertovat näkemyksensä yhteistyön merkityksestä suomalaisen Venäjä-osaamisen ja itäisen Euroopan asiantuntemuksen kehittämisessä.