Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi

Suomalainen Venäjä-osaaminen on kestoteema julkisessa keskustelussa. Sitä löytyy yhteiskunnan eri sektoreilta: Asiantuntemusta on karttunut niin korkeakouluihin kuin valtiovallan ja kuntien hallintoonkin. Myös kansalaisjärjestöissä on paljon alan hiljaista tietoa.

Perinteinen, vahva asiantuntemus kaipaa nyt päivittämistä. Maailma muuttuu ja tiedontarpeet kehittyvät, mutta niitä vastaavaa osaamista ei synny itsestään. Itäinen Eurooppa ja pienet kielialueet ovat jäämässä kokonaan paitsioon. Keski-Aasia on varsinainen musta aukko.

Millaista alueen tuntemusta suomalaiset yritykset ja yhteiskunta sitten tarvitsevat? Kuka kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijat ja miten? Voisivatko resurssit riittää myös Venäjän naapureiden tutkimiseen? Miten tiivistää yhteistyötä osaamisen kartuttamiseksi? Miten saada uudet sukupolvet kiinnostumaan alueesta?

Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi kokoaa suomalaisen yhteiskunnan toimijat pohtimaan ja kehittämään Venäjän ja Euraasian sekä itäisen Euroopan asiantuntemusta. Foorumi koostuu erilaisten temaattisten työryhmien työskentelystä ja  paneelikeskustelusta, joissa kuullaan korkeakoulujen, hallinnon, liike-elämän, politiikan, kansalaisjärjestöjen ja opiskelijoiden edustajia.

Aleksanteri-foorumi 2021: Muuttuva toimintaympäristö

Vuoden 2021 Aleksanteri-foorumin kattoteemana on muuttuva toimintaympäristö. Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden toimintaympäristö on ollut nopeassa muutoksessa viime vuosien aikana. Siihen ovat vaikuttaneet niin maailmanpoliittinen kehitys, yhteiskunnallinen kehitys kohdealueella, rakenteelliset ja kulttuuriset muutokset kuin myös korona-pandemian kaltaiset vaikeasti ennakoitavat tekijät. Aleksanteri-foorumisessa eri alojen asiantuntijat kokoontuvat pohtimaan miten nämä muutokset vaikuttavat eri toimijoiden arkeen ja pohtimaan, miten toimintaympäristön muutoksiin voidaan parhaiten vastata.

Aleksanteri-foorumi 2021

Alisa Virtanen haastattelee Markku Kangaspuroa ja Juulia Heikkistä

10.5.2021 TYÖRYHMÄPÄIVÄ

10:00 - 12:00 Aamupäivän työryhmät
13:00-15:00 Iltapäivän työryhmät

11.5.2021 PANEELIPÄIVÄ

12:45 Aleksanteri-foorumin Zoom-webinaari aukeaa

13:00 Tilaisuuden avaus, Markku Kangaspuro, johtaja, Aleksanteri-instituutti

13:15  Presidentti Tarja Halonen: "Monimuuttuja Venäjä"

13:30 Paneeli I: KOULUTUS JA OSAAMINEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ
Panelistit: Sinikka Parviainen, Senior Analyst, East Office;  Hanna Määttänen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto. Suomen Slavistipiiri ry:n hallituksen jäsen;  Sani Kontula-Webb, johtaja, Suomen Pietarin instituutti; Juha Ketolainen, Opetusneuvos, Opetushallitus

Puheenjohtaja: Sari Autio-Sarasmo, varajohtaja, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto

15:00 Tauko

15:30 Paneeli II: TOIMINTAYMPÄRISTÖN HALLINTAA MONITASOISELLA YHTEISTYÖLLÄ
Panelistit: Riitta Kosonen, johtaja, Center for Markets in Transition (CEMAT); Katri Pynnöniemi, Apulaisprofessori, Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuri; Annastiina Kallius, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto; Ira Jänis-Isokangas, tutkija, Kansallisarkisto; Veli-Pekka Tynkkynen, professori, Helsingin yliopisto

Puheenjohtaja: Anna Korhonen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto

17:00 Lopetus

Aamupäivän työryhmät

Venäjän talouden ja liiketoiminnan osaaminen suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta, osa 1/2: tutkimus ja elinkeinoelämä

(Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiakomission yhteiskuntatieteiden työryhmä, Aalto-yliopisto, EastOffice ja Suomalais-Venäläinen kauppakamari yhteistyössä Aleksanteri-foorumin kanssa)

Vaikka Suomi profiloituu Venäjä-osaamisen suurvaltana, on Venäjän taloutta ja liiketoimintaa koskevan tutkimuksen sekä aihealueen osaajien määrä viime vuosina vähentynyt.  Venäjän taloutta ja liiketoimintaa käsittelevää tutkimusta ja opetusta on tarjolla vähän, tutkimusrahoituksen saaminen on hankalaa, asiantuntijakenttä pienenee ja opiskelijat suuntautuvat muille aloille. Tilanteen korjaaminen edellyttää yliopistojen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien tiiviistä yhteistyötä sekä tutkimuksen rahoituksessa että tiedeviestinnän alustojen, kanavien ja formaattien kehittämisessä. Yhteistyötä tarvitaan myös koulutussisältöjen tarkastelussa ja koulutuksen kehittämisessä.

Aamupäivän paneelikeskustelussa kysytään ”vastaako suomalainen Venäjä-tutkimus elinkeinoelämän tarpeisiin?” Keskusteluaiheita ovat Venäjän liiketoimintaympäristöä koskeva tutkimus ja sen rahoitus, tiedeviestintä ja sen merkitys (mm. tiedon tuotteistaminen). Esimerkkinä venäläinen kuluttaja ja keskiluokka – mitä venäläisestä kuluttajasta tiedetään Suomessa?

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan keskustelua!

Jäsenet:

  • Sinikka Parviainen, vanhempi analyytikko, East Office of Finnish Industries
  • Laura Solanko, vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT)
  • Päivi Karhunen, tutkimuspäällikkö, CEMAT, Aalto-yliopisto
  • Martta Halonen, neuvotteleva virkamies, EU- ja kansainvälisten asioiden yksikkö, Työ- ja elinkeinoministeriö
  • Teemu Helppolainen, Asuminen Venäjä -toimialan johtaja, YIT
  • Svetlana Paloposki, maajohtaja, Joutsen

Paneelikeskustelun moderoi toimittaja Mirja Kivimäki.

Venäjä ja turvallisuus – tutkimuksen, osaamisen ja yhteistyön kehittäminen

Suomessa on paljon laadukasta Venäjä osaamista ja tutkimusta, mutta erityisesti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan teemoja sekä ylipäätään kokonaisturvallisuuden aihepiiriä tutkitaan edelleen niukasti. Tieto- ja osaamistarve on tunnistettu viranomaispuolella, ja tutkimustahot ovat osoittaneet valmiuttaan yhteistyöhön. Viime vuosina on toteutettu erityyppisiä selvityksiä, joissa on tarkemmin kartoitettu yhteistyömahdollisuuksia sekä tunnistettu myös yhteistyön esteitä ja rajoituksia. Työryhmässä käydään läpi yhteistyöehdotuksia ja jalostetaan niitä kohti käytännön toteuttamista. Työpaja on suunnattu aihepiirin asiantuntijoille, tutkijoille ja opiskelijoille, tutkimusta koordinoiville tahoille sekä tutkimuksen hyödyntäjille julkisella sektorilla.

Jäsenet:

  • Juha Martelius, tutkimusjohtaja, puolustusministeriö
  • Terhi Ylitalo, erityisasiantuntija, puolustusministeriö
  • Jaakko Lehtovirta, lähetystöneuvos, ulkoministeriö
  • Hanna-Miina Sihvonen, erityisasiantuntija, sisäministeriö
  • Katri Pynnöniemi, apulaisprofessori, Aleksanteri-instituutti Helsingin yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Sinikukka Saari, vanhempi tutkija Ulkopoliittinen instituutti

Venäjän kielen opiskelun hyviä käytänteitä

Työryhmässä tarkastellaan erilaisia onnistuneita kokeiluja ja tulevaisuuden näkökulmia venäjän kielen opiskeluun eri ikätasoilla. Pohdimme sitä, miten kielen opiskelussa opittu kieli saadaan mahdollisimman monipuoliseen käyttöön ja siitä tulee enemmin opiskelun ja oppimisen väline kuin kohde. Työryhmässä tuodaan esiin onnistuneita kokemuksia venäjän kielen opetukseen ja sen käytänteisiin liittyen eri puolilta Suomea ja eri kouluasteilta. Haluamme jakaa ideoita muuallekin kokeiltavaksi. Toivomme ryhmässä muutamien case-esimerkkien avulla syntyvän keskustelua ja näkökulmia siihen, miten jatkossa venäjän kielen opiskeluun saataisiin hyviä tuulia entistä laajemmin Suomessa.

Jäsenet:

  • Niina Sinkko, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-seura
  • Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-seura
  • Hanna Määttänen, FM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto. Hallituksen jäsen, Suomen Slavistipiiri ry
  • Tarja Alamäki, virka-apulaisrehtori, FL, Myllypuron peruskoulu, Helsingin kaupunki
  • Tarja Koskinen-Nisula, FM, KTM, Koulutuspäällikkö, Liiketalous, Omnia
  • Marja-Liisa Sirén-Huhtinen, lehtori, FL, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Venäjää venäjänkielisille -hanke
  • Sanna Iskanius, FT, koulutusjohtaja, varajohtaja, Itä-Suomen yliopisto, Jatkuvan oppimisen keskus

Kansainvälinen liikkuvuus ja kulttuuriyhteistyö pandemian aikana – digitalisaation mahdollisuudet

Työryhmässä tarkastellaan digipalveluiden ja -alustojen kehittämistä ja käyttöönottoa pandemiarajoitusten aikana ja niiden roolia kansainvälisessä yhteistyössä, erityisesti Suomen ja Venäjän välillä. Teknologian käyttöönotto muokkaa merkittävällä tavalla yhteiskuntaa ja valtioiden välistä yhteistyötä. Minkälainen merkitys fyysisten tapaamisten ja liikkuvuuden rajoittamisella on ollut eri toimijoille, minkälaisia ratkaisuja teknologia on tarjonnut ja mitä se ei voi korvata?

Jäsenet:

  • Sani Kontula-Webb, johtaja, Suomen Pietarin instituutti
  • Outi Jäppinen, erityisasiantuntija, kv-asiat, Helsingin kaupunki
  • Miia Halme-Tuomisaari, ihmisoikeustutkimuksen lehtori, Lundin yliopisto,
  • Riku Savonen, järjestöpäällikkö, Suomi-Venäjä-seura
  • Ira Westergård, intendentti, Sinebrychoffin taidemuseo
  • Aleksandra Shakhnovich, Venäjä-asiantuntija, Visit Finland 
  • Martti Huttunen, toiminnanjohtaja, Helsinki-keskus

Yleisö voi ilmoittautua mukaan seuraamaan työryhmien työskentelyä ja osallistumaan keskusteluun tällä e-lomakkeella. Ilmoittautumisen takaraja on 5.5.2021 klo 16.00.

10.5.2021 Iltapäivän työryhmät

Venäjän talouden ja liiketoiminnan osaaminen suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta, osa 2/2: koulutus ja elinkeinoelämä

(Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiakomission yhteiskuntatieteiden työryhmä, Aalto-yliopisto, EastOffice ja Suomalais-Venäläinen kauppakamari yhteistyössä Aleksanteri-foorumin kanssa)

Vaikka Suomi profiloituu Venäjä-osaamisen suurvaltana, on Venäjän taloutta ja liiketoimintaa koskevan tutkimuksen sekä aihealueen osaajien määrä viime vuosina vähentynyt.  Venäjän taloutta ja liiketoimintaa käsittelevää tutkimusta ja opetusta on tarjolla vähän, tutkimusrahoituksen saaminen on hankalaa, asiantuntijakenttä pienenee ja opiskelijat suuntautuvat muille aloille. Tilanteen korjaaminen edellyttää yliopistojen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien tiiviistä yhteistyötä sekä tutkimuksen rahoituksessa että tiedeviestinnän alustojen, kanavien ja formaattien kehittämisessä. Yhteistyötä tarvitaan myös koulutussisältöjen tarkastelussa ja koulutuksen kehittämisessä.

Iltapäivän paneelikeskustelunsa kysytään ”vastaako nykyinen Venäjä-koulutus elinkeinoelämän tarpeisiin?” Keskusteluaiheita ovat Venäjän talouden ja liiketoiminnan korkeakouluopetus Suomessa, elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyö koulutuksen järjestämisessä, venäjän kielen opetus ja työelämän tarpeet sekä elinikäinen oppiminen ja sen kehittäminen liike-elämän ja julkishallinnon näkökulmasta.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan keskustelua!

Jäsenet:

  • Patrik Saarto, toimittaja-tiedottaja, Suomalais-Venäläinen kauppakamari
  • Juha Väätänen, professori, varadekaani, LUT-kauppakorkeakoulu
  • Kaisa Honka-Hallila, tiiminvetäjä, Kahdenvälisten ja kaupallistaloudellisten suhteiden tiimi, Ulkoministeriö
  • Timur Uzbjakov, aluevientipäällikkö, Vallox Oy
  • Juha Palokangas, päällikkö, Venäjä-asiat, Metsäteollisuus Ry
  • Elisabet Rappu, lehtori (venäjä ja viro), Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Paneelikeskustelun moderoi toimittaja Mirja Kivimäki.

Toimintaympäristön poliittisen muutoksen merkitys – haasteita ja uusia tapoja toimia

Venäjä ja itäinen Eurooppa ovat olleet nopeassa ja paikoin dramaattisessakin poliittisessa muutoksessa. Tällä on ollut monensuuntaisia vaikutuksia yhteiskuntaelämän eri tasoilla. Työryhmä kutsuu koolle niitä kansalaisyhteiskunnan, talouden, hallinnon ja median eri toimijoita, jotka haluavat jakaa omia kokemuksiaan kohdealueen viimeaikaisten muutosten vaikutuksista omalle toimintakentälleen sekä kuulla ja oppia muiden kokemuksista. Tarkoituksena ei ole alueen poliittisen tilanteen analysoiminen vaan keskitymme siihen, miten toimintaympäristössä tapahtuneet politiikan heilahtelut ovat tuoneet uusia haasteita Venäjän ja itäisen Euroopan asioiden parissa toimiville suomalaisen yhteiskunnan eri tahoille.

Jäsenet:

  • Kaarina Aitamurto Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto, vanhempi tutkija, tutkimuskoordinaattori
  • Anastasia Asikainen Helsingin yliopisto, väitöskirjatutkija/Most ry., perustajajäsen 
  • Taneli Dobrowolski Suomen Moskovan-suurlähetystö, lehdistöneuvos
  • Outi Jäppinen Helsingin kaupunki, erityissuunnittelija
  • Sigrid Kaasik-Krogerus Helsingin yliopisto, yliopistonlehtori
  • Annastiina Kallius Helsingin yliopisto, väitöskirjatutkija / aktivisti Unkarissa 2012-2108 
  • Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto, johtaja
  • Veli-Matti Kesälahti Etelä-Karjalan liitto, yhteyspäällikkö
  • Sani Kontula-Webb Suomen Pietarin instituutti, johtaja
  • Anna Korhonen Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto, kansainvälisten asioiden päällikkö
  • Kerstin Kronvall Venäjään ja muuhun entisen NL:n alueeseen erikoistunut toimittaja 
  • Katri Kulmuni, kansanedustaja
  • Kimmo Kääriäinen, Kirkkohallitus, kirkkoneuvos
  • Jussi Lassila, Ulkopoliittinen instituutti, vanhempi tutkija
  • Timo Leinonen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yhteyspäällikkö
  • Niklas Lindqvist, Ulkoministeriö, yksikönpäällikkö
  • Maija Lummepuro, Opetus- ja kulttuuriministeriö, kulttuuriasiainneuvos
  • Katalin Miklóssy, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto, tieteenalavastaava, yliopistonlehtori (työryhmän pj.)
  • Riikka Oittinen, Lapin liitto, ohjelmapäällikkö
  • Seppo Remes, EOS Russia, hallituksen puheenjohtaja/LUT-yliopisto, työelämäprofessori
  • Lauri Veijalainen East Office, toimitusjohtaja

Työryhmä toimii kutsupohjaisesti. Keskustelusta tehdään yhteenveto Aleksanteri-foorumin loppuraporttiin ja keskustelun tuloksia käsitellään yhdessä myös Aleksanteri-foorumin paneelissa tiistaina 11.5. 2021.

Näkökulmia suomalais-venäläiseen ympäristöyhteistyöhön

Näkökulmia suomalais-venäläiseen ympäristöyhteistyöhön -työryhmässä tuodaan esiin Suomen ja Venäjän välisen ympäristöyhteistyön tasoja. Aiheemme on hyvin ajankohtainen, sillä Suomen ja Venäjän välillä ympäristöyhteistyö on hyvin monipuolista. Keskitymme tässä työryhmässä ympäristöteemaiseen yhteistyöhön erityisesti tieteen, median ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmista. Sivuamme toki muitakin näkökulmia ja toivomme, että teemastamme syntyy laajaa ja monipuolista keskustelua avoimessa työryhmässä. Työryhmässä käydään keskustelua alustuspuheenvuorojen pohjalta.

Jäsenet:

  • Niina Sinkko, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-seura
  • Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-seura
  • Veli-Pekka Tynkkynen, Venäjän energiapolitiikan professori, Helsingin yliopisto
  • Ljudmila Vesikko, projektikoordinaattori, Suomen Ympäristökeskus
  • Emma Hakala, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
  • Kerttu Matinpuro, journalisti
  • Päivi Kärnä, Suomi-Venäjä-seura, Etelä-Suomen aluejohtaja
  • Ville Ropponen, kirjailija ja vapaa toimittaja

Historia, arkistot ja muuttuva Venäjä

Venäjän ja itäisen Euroopan historian tutkimuksessa muuttuva toimintaympäristö koskee sekä Suomea että tutkimuksen kohdemaita. Tule kuuntelemaan mitä uusia hankkeita, yhteistyökuvioita ja aineistoja on tällä alueella. Keskustelemme arkisto- ja kirjastoalan ammattilaisten sekä alan tutkijoiden kanssa, kuinka arkistoaineistojen avautuminen, digitalisaatio sekä erilaiset yhteistyöhankkeet ja toisaalta yhteiskunnalliset keskustelut ja historiapolitiikka vaikuttavat alan tutkimukseen. Työryhmässä esitellään meneillään olevia tutkimushankkeita ja verkostoja, kuten esimerkiksi Kansallisarkiston ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” ja Koneen säätiön rahoittama Keisariaika-verkoston sekä Kansalliskirjaston ja venäläisten kirjastojen digitoituja aineistoja”. Lisäksi esitellään Pseudohistoria -hanketta, jossa tarkastellaan venäjänkielisessä verkossa leviäviä Venäjän keskiaikaa käsitteleviä populaareja käsityksiä menneisyydestä.

Jäsenet:

  • Aleksi Mainio, hankepäällikkö, Kansallisarkisto
  • Ira Jänis-Isokangas, tutkija, Kansallisarkisto
  • Jesse Hirvelä, tutkija, Kansallisarkisto
  • Ilkka Jokipii, suunnittelija, Kansallisarkisto
  • Sami Outinen, suunnittelija, Kansallisarkisto
  • Pia Koivunen, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
  • Mila Oiva, vanhempi tutkija, Tallinn University
  • Kristiina Kalleinen, dosentti, Helsingin yliopisto/Keisariaika-verkosto
  • Emilia Karjalainen, kirjastoamanuenssi, Kansalliskirjasto
  • Emilia Pyykönen, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto
  • Irma Reijonen, palvelupäällikkö, Kansalliskirjasto

Kansainvälinen koulutusyhteistyö Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen alalla

Kansainvälistyminen eri muodoissaan kuuluu korkeakoulujen ja koulutuspolitiikan tärkeisiin tavoitteisiin. Työryhmässä tarkastellaan kansainvälisen koulutusyhteistyön nykytilaa, pohditaan tulevaisuuden tavoitteita ja toimia muuttuvassa toimintaympäristössä (mm. EU-Venäjä -suhteet, liikkuvuuden uudet muodot, digitalisaatio, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen stategiset ja rakenteelliset ratkaisut). Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Miten ala voi ja miten sen pitää kehittyä ja toimia muuttuvassa ympäristössä?  Lisäksi arvioidaan Suomen asemaa kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Miten Suomi ja suomalaiset koulutusorganisaatiot erottuvat ja millä keinoilla Suomen houkuttelevuutta voidaan lisätä?

Jäsenet:

  • Sirpa Holmström, kansainvälisten asiain päällikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Pinnet-verkoston  (ammattikorkeakoulujen kansainvälisyyspäälliköiden yhteistyöverkosto) edustaja työryhmässä
  • Sari Eriksson, erityisasiantuntija, korkeakoulu- ja tiedepolitiikka, Suomen Moskovan-suurlähetystö
  • Juha Ketolainen, Opetusneuvos, Opetushallitus
  • Hanna Määttänen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Suomen Slavistipiiri ry:n hallituksen jäsen
  • Minna Piipponen, tutkimuspäällikkö, Karjalan tutkimuslaitos, Bomocult-tutkimusyhteisö,  Itä-Suomen yliopisto
  • Joni Virkkunen, tutkimuspäällikkö, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura puheenjohtaja
  • Mari Pohjola, vastaava asiantuntija, kansainvälisen korkeakouluyhteistyö, Opetushallitus
  • Arja Haikara, Venäjä-asiantuntija, XAMK
  • Olga Vatka, opiskelija, Helsingin yliopisto
  • Niika Hankkila, opiskelija, Jyväskylän yliopisto
  • Irma Reijonen, palvelupäällikkö, Kansalliskirjasto, Slaavilainen kirjasto
  • Sari Autio-Sarasmo, Johtaja, kansainvälinen Russian Studies -maisteriohjelma, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto
  • Irina Lukka, kirjastonhoitaja, Kansalliskirjasto, Slaavilainen kirjasto
  • Jouni Järvinen, koulutusohjelmajohtaja (Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimus (IKEBB) ja Ukraina-opinnot), Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto

Yleisö voi ilmoittautua mukaan seuraamaan työryhmien työskentelyä ja osallistumaan keskusteluun tällä e-lomakkeella. Ilmoittautumisen takaraja on 5.5.2021 klo 16.00.

Aleksanteri-foorumin järjestelytoimikunta vuonna 2021:

Jouni Järvinen, puheenjohtaja
Minna Oroza, koordinaattori
Alisa Virtanen, konferenssiavustaja
Marko Tiainen, tietopalvelu
Niina Into, viestintä
Kaarina Aitamurto
Markku Kangaspuro
Anna Korhonen
Katalin Miklóssy

Saat meihin parhaiten yhteyttä sähköpostilla aleksanteri-foorumi@helsinki.fi

Lämmin kiitos kaikille ensimmäiseen Aleksanteri-foorumiin toukokuussa 2019 osallistuneille!

Videolla Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja koulutuspäällikkö Ira Jänis-Isokangas, sekä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertovat näkemyksensä yhteistyön merkityksestä suomalaisen Venäjä-osaamisen ja itäisen Euroopan asiantuntemuksen kehittämisessä.