Books in Finnish and Swedish - kirjat - böcker

Here you can find information on our dung beetle books in Finnish and Swedish.
Uusi Pohjoismainen lantakuoriaiskirja

Ruotsinkielinen, koko pohjolan kattava lantakuoriaiskirja on ilmestynyt. Tutustu!

Nordens Dyngbaggar: Recensioner
Fältbiologerna "Det hela är väldigt spännande och du kommer genast undra varför du inte hittat till dyngbaggarna tidigare i livet." Läs hela recensionen här
Allers "Den 360 sidor tjocka boken är välskriven och proppfull av intressanta fakta, vackra illustrationer, bilder och bestämningsnycklar."
Luonnon Tutkija 2, 2014 "Kirjaa ei pitäisi tarkastella vain kovakuoriaisharrastajien käsikirjana, sillä se tarjoaa huomattavan määrän sivistävää tietoa muutoinkin."
Fauna och Flora 109:3, 2014 "Denna bok, som på ett populärt sätt med rika illustrationer presenterar en naturvårdsintressant djurgrupp, borde kunna bli ett verk som platsar i bokhyllan hemma hos var och varannan allmänintresserad biolog…"
Aromia 3, 2014 "Som helhet är texten en sällsynt bra kombination av lättläst och korrekt faktainnehåll med en hel del humoristiska svängningar därtill."
Finlands Natur 3, 2014 "Tack vare den digitala stackningstekniken ger bilderna ett tredimensionellt intryck så att minsta detalj i baggarnas ytstruktur framträder."
HBL 30.6.2014 "En idealisk sommarbok."
Entomologisk Tidskrift 135, 2014 "Tänk om jag haft den här boken när jag började som doktorand med ämnet dyngbaggar."
Sveriges Radio: Naturmorgon Tomas pratar om baggar och boken.
Lantakuoriaiskirjasta otettiin uusintapainos

Oletko ikinä potkaissut lehmänläjää ja katsonut tarkkaan? Lannasta paljastuu melkein uskomaton hyönteismaailman kokojen, värien ja muotojen kirjo. Miten jotkut eläimet voivat viihtyä toisten eläinten ulosteissa? Mitä ne lannasta etsivät, mitä ne siellä tekevät? Onko näillä otuksilla merkitystä Suomen luonnossa? Paljonko lantakuoriaisia lehmänläjä kätkee, ja miten eri lajit erottaa toisistaan? Nämä ovat kysymyksiä, joihin tämä kirja vastaa. Teos kuuluu jokaisen luontoharrastajan hyllyyn – tai vähintään ulkohuussiin.

Kirja koostuu lantakuoriaisten elämää ja lantakuoriaisharrastusta esittelevistä osioista, sekä yksittäisiä lajeja kuvaavasta oppaasta. Oppaaseen sisältyy kuvitettu määrityskaava sekä yksityiskohtaiset tiedot kaikista Suomen 47 lantakuoriaislajista. Lajien levinneisyys Suomessa esitetään kirjaa varten kootuin kartoin. Jotkut lajeista ovat harvinaisuuksia, jotka vaativat suojeluamme. Suomen lantakuoriaiset – opas santiaisista lantiaisiin on uudentyyppinen tietokirja ja kiehtova sukellus lehmänläjän kätkemään maailmaan.

Suomen lantakuoriaiset
  Opas santiaisista lantiaisiin

Tomas Roslin & Kari Heliövaara
GAUDEAMUS Helsinki University Press 2009
244 sivua
Kirjan voi tilata Gaudeamuksen sivuilta tai sähköpostitse tilaukset@gaudeamus.fi ovh 39 € (+lähetyskulut).

Nordens Dyngbaggar: Errata

Här hittar du ändringar, korrigeringar och förtydliganden av den information som vi gett i Nordens dyngbaggar. Vi tar gärna emot förbättringsförslag. Skicka dem till tomas.roslin (at) helsinki.fi.

s. 75

Rad 7 nedifrån: Här har vi skrivit "skärpedjup" när vi avsett "fokus".

s. 115

En betydande mängd nya fynd av sandknotbaggen (Trox sabulosus) har de senaste åren inrapporterats till Artportalen. För en uppdaterad utbredningskarta, klicka på bilden:

s. 135

På kartan över köldyngbaggens (Aphodius arenarius) utbredning ingår en färsk observation från Västergötland som inte kunnat beläggas. En korrigerad utbredningskarta ser ut så här:

s. 163

På kartan över höstdyngbaggens (Aphodius paykulli) utbredning har en norsk prick kommit bort. Vi erbjuder här en korrigerad karta:

s. 193

Namnet pedellus ville vi tidigare härleda som en diminutiv till latinets pes 'fot'. Det betyder dock inte 'liten fot' utan 'pedell' (bedel på engelska), d.v.s. en vid många universitet förekommande ordningsvakt med en typ av uniform som tydligen inspirerat till namnet. (För denna korrigering står Hans-Erik Wanntorp, och den överensstämmer med den förklaring som Schenkling ger i sin lilla bok med förklaringar av skalbaggsnamn.)

s. 223

Den svarta jordbaggen (Aphodius niger) har nyligen påträffats i Södermanland. Här en uppdaterad karta:

s. 231

Även jorddyngbaggen (Aphodius granarius) har nyligen upptäckts i Södermanland. Dessutom hade vi tappat bort alla äldre fynd av arten i Norge. Här en uppdaterad karta:

s. 247

Här har diskussionen om den smala rotkryparens (Rhyssemus germanus) eventuella tvillingart (Rhyssemus puncticollis, s. 249) olyckligtvis dubblerats i texten om ljungrotkryparen (Pleurophorus caesus) – vi beklagar misstaget!

s. 253

På kartan över kuststrandkryparens (Aegialia arenaria) utbredning har några prickar i Södermanland olyckligtvis fallit bort. En korrigerad karta erbjuds här:

s. 275

I dag finns den matta dvärgdyveln (Onthophagus ovatus) bara på Öland och Gotland, så en korrigerad karta ser ut så här

s. 302

Punkt 3: Här skall det första alternativet leda till siffran "4", som dock hamnat lite på sned.

s. 305

Punkt 9: Här skall alternativ a leda till punkt 10, inte tillbaka till 9 …

s. 313

Punkt 35: Här har trean fallit bort från "35", så punkten heter felaktigt punkt "5".

s. 323

Den korrekta auktorsbeteckningen på släktet Aphodius är Hellwig, inte Illiger. Mitt på sidan skall därför "Aphodius Illiger, 1798" ändras till "Aphodius Hellwig, 1798". Detta enligt Alonso-Zarazaga, M. & Krell, F.-T. 2011. Change of authorship of Aphodius and Oryctes to Hellwig, 1798 (Insecta: Coleoptera: Scarabaeidae). Zootaxa 3060: 67–68.

Korjauksia Suomen lantakuoriaiset -kirjaan

Tältä sivulta löydät tietoa muutoksista, korjauksista tai lisäyksistä Suomen lantakuoriaiset -kirjaan. Otamme kiitollisuudella vastaan kaikki parannusehdotuksesi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen tomas.roslin(at)helsinki.fi

s. 27

Useat lukijat ovat huomauttaneet, että jos norsu tuottaa vain puolentoista kilon jätöksen, eläin on luultavasti sairas. Näin varmasti onkin, mutta lantakuoriaisyksilöiden lukumäärän osalta (16 000 kpl) nojaamme tutkimukseen, jossa on tarkkailtu lantakuoriaisten kerääntymistä juuri puolentoista kilon jätökseen (Anderson & Coe 1974, s. 123). Lienee vielä epäselvää, montako yksilöä tulisi vielä isommalle läjälle. Mainitut 16 000 yksilöä painoivat muuten yhteensä 477 g, eli noin kolmanneksen itse läjän painosta!

s. 35

Tekstissä kerrotaan, että yöllä lentäminen on lantakuoriaisen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu, sillä hyönteisiä syövät linnut saalistavat pääosin näköaistinsa avulla. Tässä ei kuitenkaan huomioida öisin saalistavia lepakoita. Lepakoiden lantakuoriaisiin kohdistamasta saalistuksesta me emme tiedä mitään, mutta kirjallisuusvihjeitä vastaanotetaan kiitollisuudella.
(Marko Nieminen 15.5.2007)

s. 46

Taulukon kohdassa "silkkilantiainen" lyhenteet RE ja CR esiintyvät virheellisesti mustin kirjaimin, po. punaisin kirjaimin.

s. 52

Kuvatekstissä väitetään erheellisesti, että Yyterin hiekkadyyneiltä voisi tavata pulskasantiaisia (Aegialia arenaria). Yyterissä ei pulskasantiaisia kuitenkaan esiinny (vrt. levinneisyyskartta s. 92), mutta kylläkin kuvan kaltaisissa elinympäristöissä. Kuvaan Yyteristä sopisi paremmin juurimantuainen (Psammodius sulcicollis, ks. s. 172, 178).
(Ilpo Mannerkoski, Jyrki Muona & Juha Siitonen 27.4.2007)

s. 65

Kartassa Suomen maakunnista on sekaisin suomalaisia ja latinalaisperäisiä lyhennyksiä. Maakunta Ob on suomeksi OP.
(Ilpo Mannerkoski, Jyrki Muona, Marko Nieminen & Juha Siitonen 27.4.2007)

s. 77

Suomen Hyönteistieteellisen Seuran nimistötoimikunta on oikealta nimeltään "sanastotoimikunta". Toimikunnassa on näet tarkoitus käsitellä hyönteisiin liittyvää termistöä laajemminkin, eikä pelkkiä nimiä.
(Kauri Mikkola, toukokuu 2007)

s. 167

Rivi 10: "mustalantiaisiin" po. "kunttalantiaisiin" (Marko Nieminen, 21.4.2007)
Kuvatekstissä kirjoitusvirhe, ”värimuuntelu” po. ”värimuuntelua”.
(Seppo Oja 29.3. 2007)

s. 192

Kaavan ensimmäisessä kohdassa väitetään, että lyhytsiipisillä olisi ”ylhäältä katsottuna vähintään kolme paljasta takaruumiin jaoketta”. Tämä tuntomerkki ei kuitenkaan täsmää kaikkiin lyhytsiipisiin.
(Ilpo Mannerkoski, Jyrki Muona & Juha Siitonen 27.4.2007)

s. 218

Osa Suomessa esiintyvistä peuroista on nykyään kauriita. Tekstissä mainittujen kuusipeuran (täpläpeura) ja saksanhirven (isopeura) lisäksi lantaa tuottaa myös valkohäntäkauris.

s. 219

Kohdassa "kaniini" väitetään, ettei lajia tavata luonnonvaraisena Suomessa. Pääkaupunkiseudulla kaniini on kuitenkin viime vuosina nopeasti levittäytynyt tulokaslajina.
(Marko Nieminen, 21.4.2007)

s. 232

Madlen (1935, 1936) teosten painopaikka on Berlin-Dahlem, eikä Berlin-Dahem.
(Hans Silfverberg 29.3. 2007)

s. 233 - 234

Tomas Roslinin teokset ovat kirjallisuusluettelossa sekavassa järjestyksessä. Teokset Roslin & Koivunen 2001 ja Roslin & Pitkänen kuuluisivat Roslinin muiden teosten jälkeen, ja sivulla 234 teos Roslin 2001, Ecography 24: 511-524 mainitaan kahteen kertaan.
(Ilkka Hanski 29.3.2007)

s. 238

Tekijöiden valokuvasta puuttuu kuvaajan nimi. Kuvaaja on Evgeniy Meyke.
(Kari Heliövaara & Tomas Roslin, maaliskuu 2007)