Research projects

PROSPECTIVE VIEW INTO THE USE OF ANTIMICROBIALS IN CANINE PYOMETRA AND PROGNOSTIC RISK FACTORS FOR POSTOPERATIVE INFECTION AND HOSPITALIZATION

PhD student: Anna Ylhäinen

The study is ongoing. Dogs that are surgically treated for pyometra at the Veterinary Teaching Hospital of the University of Helsinki (VTHUH) in 2019-2022 are invited to participate in the study.

The main purpose of the study is to identify the dogs that benefit from antimicrobial treatment after surgery of uncomplicated pyometra, and to determine whether there is a difference in occurrences of postoperative surgical site infections (SSIs) or urinary tract infections in dogs that receive a course of antimicrobials postoperatively and those that do not. Pyometra is a common disease of the reproductive tract in intact female dogs. Surgery is the most effective treatment. In addition, veterinary textbooks recommend postoperative antimicrobial treatment for 5-14 days, but there is no reliable data on its necessity. Instead of a routine postoperative antimicrobial treatment, it is important to identify the patients that benefit from the medication from the ones that do not. The study aims to decrease the use of unnecessary antimicrobial medications, which contribute to the spread of antimicrobial resistance, affecting both the health of animals and humans.

This study is funded by AKC Canine Health Foundation.

Please see the following link for the additional information: pyometra_study_-_informed_client_consent.pdf

 

PE­RI­NE­AA­LI­TY­RÄN ETIOLOGIA JA HOITO UROSKOIRILLA : PROSPEKTIIVINEN SATUNNAISTETTU SEURANTATUTKIMUS

Vastuutukija Tuuli Åhlberg

Lantionpohjan lihasten pettämisen seurauksena syntyvä perineaalityrä on lähes yksinomaan keski-ikäisillä tai vanhemmilla uroskoirilla esiintyvä sairaus, jonka tausta on huonosti tunnettu. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ja vertailla kahden leikkaustekniikan pitkän aikavälin hoitotuloksia ja etsiä mahdollisia sairaudelle altistavia tai hoitotulokseen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuspotilaiden rekrytointi tähän tutkimukseen on päättynyt ja kaikki 66 tutkimukseen tarvittavaa koiraa on leikattu. Leikkaukset on tehty Yliopistollisessa eläinsairaalassa satunnaistetusti kahdesta eri leikkaustekniikasta valitulla leikkausmenetelmällä. Mahdollisia perineaalityrälle altistavia tekijöitä on kartoitettu ja koiran toipumista leikkauksesta sekä vointia on seurattu tarkoin vuoden ajan leikkauksen jälkeen. Käytettyinä tutkimusmenetelminä ovat omistajakysely ja kivun arviointi, ortopedinen tutkimus, neurologinen tutkimus, lihassähkökäyrä- ja hermon johtamisnopeuden tutkimukset sekä lantion alueen tietokonetomografiatutkimus. Tutkimukset, leikkaukset sekä niihin liittyvät nukutustoimenpiteet sekä kivunhallinta on toteutettu nykyaikaisia menetelmiä käyttäen ja potilasturvallisuudesta huolehtien.

Tulosten analysointi ja väitöskirjan osatöiden kirjoitustyö ovat käynnissä ja ensimmäinen osatyö on julkaistu. Ensimmäisen osatyön tulosten perusteella eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on erittäin yleistä perineaalityrää sairastavilla uroskoirilla. Väitöskirjan on määrä valmistua vuonna 2023.

Lisätietoa tutkimuksesta oheisessa tutkimusesitteessä.

 

LANTIO-ONTELON KUVANTAMINEN TIETOKONETOMOGRAFIALLA PERINEAALITYRÄÄ SAIRASTAVILLA KOIRILLA JA HOIDON SEURANTA

Vastuututkija Hanna Salonen 

Perineaalityrää sairastavien koirien lantio-ontelon aluetta ei ole aiemmin systemaattisesti kuvattu tietokonetomografialla ja muutosten kuvaus aiemmassa kirjallisuudessa on tehty muita kuvantamismenetelmiä kuten röntgen- tai ultraäänitutkimusta apuna käyttäen. Näillä menetelmillä on huomattavia rajoituksia ja tietokonetomografia tuo uutta tietoa sairauteen liittyvistä anatomisista ja rakenteellisista muutoksista ja niiden palautumisesta leikkaushoidon jälkeen. Sairastuneilla koirilla tavataan voimakkaita muutoksia lantio-ontelon elinten, erityisesti eturauhasen ja peräsuolen, sijainnissa, mutta myös elinten rakenteessa.

Tutkimuksen materiaalina on käytetty perineaalityrää sairastavilta koirilta kerättyä kuvamateriaalia, joka hoidon suunnittelua varten tehdyn kuvantamisen lisäksi sisältää ainutlaatuisen seurantatutkimuksen kolme kuukautta leikkaushoidon jälkeen. Tutkimuksessa muun muassa validoidaan eturauhasen tilavuuden mittauksessa käytetty menetelmä, kuvataan kriteerit eturauhasen ja muiden lantio-ontelon elimien muutosten kuvaamiseksi ja verrataan muutoksia ennen ja jälkeen leikkaushoidon. Tutkimuksen materiaali on kerätty ja tulosten analysointi on käynnissä. Ensimmäinen osatöistä on julkaistu. Valmistuneiden tulosten perusteella eturauhasen  tilavuuden mittausmenetelmä on todettu tarkaksi ja myös kliiniseen käyttöön hyvin soveltuvaksi. Perineaalityrää sairastavien koirien eturauhasten on todettu poikkeavan merkittävästi vastaavan ikäisten kontrollikoirien eturauhasista. Väitöskirjan on määrä valmistua vuonna 2023.

 

MAKSASHUNTTITUTKIMUS

Vastuututkija Jenni Sukura 

Tutkimuspotilaiden rekrytointi on päättynyt helmikuussa 2022. Tutkimukseen otettiin noin 7-12 viikon ikäisiä Suomessa syntyneitä kääpiösnautseripentueita. 

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida maksashuntin esiintyvyyttä Suomessa syntyneillä kääpiösnautsereilla. Maksashuntti on koirilla pääsääntöisesti synnynnäisenä esiintyvä maksan verenkierron epämuodostuma, jossa maksaan normaalisti porttilaskimoa pitkin tuleva veri ohjautuu epänormaalia oikovirtaussuonta pitkin maksan ohi yleiseen verenkiertoon. Maksa ei saa tarvitsemaansa verenkiertoa, sen toiminta häiriintyy ja maksa surkastuu. 

Tulosten avulla sairaita yksilöitä voidaan poistaa jalostuksesta ja sairauden esiintyvyyttä vähentää. Lisäksi sairauden kasvattajille ja koiran omistajille aiheuttamaa taloudellista ja emotionaalista kuormitusta voidaan keventää. 

Lisätietoa tutkimuksesta löytyy oheisesta tutkimustiedotteesta: 

https://sksk.fi/wp-content/uploads/2021/02/TutkimustiedoteMaksashuntti.pdf

Lämpimät kiitokset tutkimukseen osallistuneille pentueille! 

 

KROO­NI­SEN KOR­VA­TU­LEH­DUK­SEN ESIIN­TY­VYMINEN AMERIKAN COCKERSPANIELEILLA SUOMESSA

Vastuututkija: Mirja Kaimio

Väitöskirjatutkimus on valmistunut marraskuussa 2021. Väitöskirjan tulosten perusteella ulkokorvantulehduksen esiintyvyys Suomen amerikancockerspanieleilla on korkea. Vakavan kroonisen ulkokorvantulehdukseen riski on suurentunut, jos ensimmäinen korvatulehdus esiintyy alle vuoden ikäisenä.  Tietokonetomografiakuvauksissa havaittu paksu täryontelon seinämä voi olla normaali löydös amerikan cockerspanieleilla. Korvavaharauhasten liikakasvu ja laajeneminen on rodulle tyypillistä. Rauhasmuutoksen esiintyminen myös kliinisesti terveillä koirilla viittaa perinnölliseen taustatekijään. Perinnöllisyyden varmentaminen vaatii lisätutkimuksia suuremmalla koiramäärällä.