Olen Anu ja opiskelen taiteiden tutkimuksessa teatteritiedettä.
Arvostan taiteita ja tieteitä, joten niiden yhdistäminen tuntui luonnolliselta.
Kun katsoo itseään vaikkapa vuosi sitten, huomaa kuinka paljon oma ajattelu on kehittynyt. Opinnot taiteiden tutkimuksen parissa antavat monenlaista henkistä pääomaa: ajattelutaidot, historiantaju, maailman moninaisuus, kriittisyys ja ylipäätään inhimillisyyden ymmärtäminen.
Taiteiden tutkimus ja työelämä -kurssilla tutustuin opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripoliittiseen strategiaan. Aihe kuulosti pelottavalta, mutta sen haltuunotto antoi kimmokkeen tutustua taidepolitiikkaan tarkemmin. Nykyään luen valinnaisina opintoina politiikan ja organisaatioiden tutkimusta sekä teen töitä kulttuuripolitiikan teemojen kanssa.
Kipuilin viime keväänä jonkin verran etäopiskeluun siirtymistä. Ekstrovertille oli ikävää, ettei enää nähnyt ihmisiä samalla tavalla. Lukujärjestyksestä katosi arkisia rituaaleja, kuten yhteiset lounaat ja rupattelutuokiot opiskelutovereiden kanssa luentojen välissä. Nyt olen jo sopeutunut. Se hyvä etäilyssä on, ettei aikaa kulu paikasta toiseen siirtymiseen.
Työskentelen opintojen ohella teatterijärjestökentällä, ja uskon jääväni valmistumisen jälkeenkin kulttuuripolitiikan pariin. Mielestäni taiteella on merkittävä rooli oikeudenmukaisessa maailmassa.
Yliopiston myötä arkeeni on tullut ainejärjestötoiminta, joka on vienyt minut mukanaan.
Yliopistossa opiskelu ei vaadi mahdottomia: täällä pärjää, kun on kiinnostunut maailmasta.
Lue muutakin kuin pääsykoemateriaaleja. Nuku. Inspiroidu. Muista hengittää!