Ohjelma

 

Tutustu Kriminologian päivien 2021 koko ohjelmaan klikkaamalla tästä.

Kriminologian päivien 2021 yhteydessä järjestetään myös kriminologian opetuksen työryhmä kaikille avoimena tapahtumana maanantaina 24.5. kello 16.00-17.15. Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua alla olevan linkin kautta.
https://helsinki.zoom.us/j/61170269363?pwd=czJkM25jUXRTbW5IUFhkTmwzN09UZz09 

 

Maanantai 24.5.2021

9:45-11:00               Työryhmät 1
11:00-12:00             Lounastauko
12:00-12:15             Avaussanat Janne Kivivuori, Suomen Kriminologisen Yhdistyksen puheenjohtaja
12:15-12:30             Oikeusministerin tervehdys Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
12:30-13:15             Yleisluento 1 Lars Højsgaard Andersen (Rockwool Foundation, Denmark): The future of Nordic
                                  criminal policy evaluation
13:15-13:30             Tauko
13:30-14:15             Yleisluento 2 Thomas Ugelvik (University of Oslo, Norway): The future of Nordic prison research
14:15-14:30             Tauko
14:30-15:45             Työryhmät 2
15:45-16:00             Tauko
16:00-17:15             Työryhmät 3

 

Tiistai 25.5.2021

9:15-10:30               Työryhmät 4
10:30-10:45             Tauko
10:45-12:00             Yleisluento 3 Veli Verkko -luento Arjan Blokland (Leiden University, Netherlands): The promises and pitfalls of a life-course criminology of organized crime
12:00-13:00             Lounastauko
13:00-14:15             Työryhmät 5
14:15-14:30             Tauko
14:30-14:40             Kriminologia-lehden esittely Janne Kivivuori, Helsingin yliopisto
14:40-14:50             Nuorisorikollisuuskyselyt 25 vuotta Janne Kivivuori, Helsingin
                                   yliopisto
14:50-15:35             Yleisluento 4 Nuorisorikollisuuskyselyn tutkimuskäyttö tähän asti ja tulevaisuudessa
                                  
Noora Ellonen, Tampereen yliopisto
15:35-15:40             Tauko
15:40-16:25             Yleisluento 5 Nuorisorikollisuuden kehitys 1995-2020 Markus Kaakinen, Helsingin yliopisto
16:25-16:45             Päätössanat ja kutsu Kriminologian päiville 2022 Itä-Suomen yliopistoon Mikko Aaltonen, Itä-Suomen yliopisto

Ohjelma on alustava ja voi vielä muuttua.

 

Yleisluennot

 

Lars Andersen

Lars H. Andersen (Rockwool Foundation) - The future of Nordic criminal policy evaluation
Maanantai 24.5. klo 12:30-13:15

Nordic criminal policy evaluation has many excellent features which evaluators across the world can only be envious of. The combination of well-defined and well-documented policies and access to population data that can be perfectly linked across many domains is probably the most important one. The combination has led to many excellent criminal policy evaluations (and policy evaluations beyond criminal policy too) which have improved knowledge considerable. But with great data comes great responsibility, and – it is argued – the future of Nordic criminal policy evaluation could well lie in tying criminal policy evaluation to social policy evaluation more broadly. Not only will this contribute to breaking down silo thinking in evaluation research, but it also offers a chance for evaluators to learn more about the mechanisms of the type of behavior we are interested in changing. Looking ahead, close(r) collaboration between policy planners and criminal policy evaluators presents many low-hanging fruits.

Lars H. Andersen on tunnetuimpia pohjoismaalaisia uusintarikollisuustutkijoita, ja toimii tutkimusjohtajana ROCKWOOL-säätiön tutkimusyksikössä Kööpenhaminassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy etenkin rikosoikeusjärjestelmän piiriin päätymisen seuraamuksiin, ei vain näiden toimien kohteeksi joutuneiden, vaan myös heidän perheidensä osalta. Hänen mielenkiinnon kohteisiinsa kuuluvat myös rikoskäyttäytyminen, maahanmuutto, mielenterveys ja perhe, kuten myös tutkimusasetelmien hahmotelmat. Hän hyödyntää tanskalaisten rekisteriaineistojen runsautta kyseisten teemojen käsittelemisessä, ja käyttää lakiuudistuksia (sekä muita luonnollisia koeasetelmia) kausaalisen yhteyden tutkimisessa.

 

Thomas Ugelvik

Thomas Ugelvik (University of Oslo) - The future of Nordic prison research
Maanantai 24.5. klo 13:30-14:15

The Nordic countries were at the forefront of the development of the field of prison research in the very beginning. Following this promising start, Nordic prison research lay more or less dormant through the nineteen eighties and nineties. This slowly started to change in the years following the new millennium. When John Pratt published his two-part article on ‘Scandinavian exceptionalism’ in 2008, a number of younger and more established scholars were all too eager to take up the mantle. The so-called exceptionalism thesis has been the subject of heated discussion ever since. At the same time, the field has continued to grow. Adding to the growing number of domestic researchers, several non-Nordic scholars have followed Pratt’s example and studied Nordic prisons empirically. One reason is the level of access Nordic researchers enjoy. We are often allowed to carry out the kind of deep immersion ethnographic research that is impossible in many other parts of the world. The future looks bright. So where do we go from here? This presentation will draw lines from the past, though the present and into the future of Nordic prison research. The presentation will highlight a few recent promising developments, and also point out some of the more worrying tendencies that may loom on the horizon.

Thomas Ugelvik on arvostettu kriminologian professori Oslon yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy vankiloiden jokapäiväiseen elämään, desistanssiin, jatkuvaan tukeen ja vankilaan palaamiseen, terveydenhuollon toteutumiseen vankiloissa sekä yleiseen vankilatutkimukseen. Hänen töitään on julkaistu lukuisissa arvostetuissa julkaisuissa, kuten British Journal of Criminology, European Journal of Criminology, Ethnography, Punishment and Society, Theoretical Criminology and Qualitative Inquiry. Hän toimii perustajana ja avustavana toimittajana Incarceration: An International Journal of Imprisonment, Detention and Coercive Confinement -lehdessä, sekä sarjan avustavana toimittajana Palgrave Studies in Prisons and Penology -kirjasarjassa.

 

Arjan Blokland

Arjan Blokland (Leiden University), Veli Verkko -luento - The promises and pitfalls of a life-course criminology of organized crime
Tiistai 25.5. klo 10:45-12:00

Criminal career and life-course research has taken the criminological field by storm. As the lion’s share of the extant life-course research deals with high volume crime, the field’s ‘accepted conclusions’ on the patterning of the various criminal career dimensions as well as the theories proposed to explain these patterns appear limited to this type of crime and criminals. This presentation will provide an overview of extant criminal career and life-course research relevant to organized crime, discuss the promises and pitfalls associated with applying the life-course framework to organized crime, and address the empirical and conceptual issues organized crime researchers will need to address to come to a life-course criminology or organized crime. 

Arjan Blokland toimii vanhempana tutkijana Alankomaiden rikollisuuden ja lainvalvonnan instituutissa (NSCR) Amsterdamissa, kriminologian ja rikosoikeuden professorina Leidenin oikeustieteellisessä tiedekunnassa Leidenin yliopistossa (Alankomaat) sekä vierailevana professorina Tanskan Aalborgin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy muun muassa rikosuran ja elämänkaaren kriminologiaan, formaalien interventioiden vaikutuksiin, seksuaaliseen väkivaltaan sekä rikollisverkostoihin.

 

Noora Ellonen

Noora Ellonen (Tampereen yliopisto) - Nuorisorikollisuuskyselyn tutkimuskäyttö tähän asti ja tulevaisuudessa
Tiistai 25.5. klo 14:50-15:35

Ensimmäinen Nuorisorikollisuuskysely (NRK) toteutettiin vuonna 1995 silloisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimesta (nyk. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti). Tavoitteena oli luoda pysyvä seurantajärjestelmä, jonka avulla kuvataan nuorten rikoskäyttäytymisen ja rikosten uhriksi joutumisen määrää, piirteitä ja kehitystä. Ajatus perustui kriminologiassa vakiintuneeseen ideaan siitä, että koska vain pieni osa rikoksista tulee viranomaisen tietoon ja sitä kautta tilastoihin, ilmiön kuvaaminen edellyttää kyselypohjaista kokonaisrikollisuustutkimusta. Alkuperäinen tavoite toteutui ja NRK:n avulla on onnistuneesti kuvattu nuorisorikollisuuden määrää ja piirteitä viimeisten 25 vuoden ajan. NRK on kerätty sen aikana yhdeksän kertaa kansallisesti edustavalla otoksella 15-16-vuotiailta nuorilta. Ilmiön yleistrendien kuvaamisen lisäksi NRK-aineistoja on hyödynnetty monissa muissa tieteellisissä tutkimuksissa, joissa yleiskuvan sijaan on keskitytty tiettyyn rikostyyppiin tai eritelty rikollisuuden ja uhrikokemusten yhteyksiä muihin elämäntapahtumiin. Erityisesti 2000-luvulla on NRK:n avulla saatu tärkeä tietoa muun muassa alkoholinkäytön ja rikoskäyttäytymisen yhteydestä, viharikoksista ja nuoriin kohdistuvasta poliisikontrollista. NRK:n avulla on perehdytty myös sosiaaliseen pääomaan rikoskäyttäytymisen selittäjänä ja tarkasteltu rikoskäyttäytymisen ja rikosuhrikokemusten kasautumista. Aineistojen perusteella on tuotettu lisäksi metodologista tutkimusta, jotka ovat paitsi hyödyntäneet NRK:ta, kehittäneet myös laajemmin kokonaisrikollisuutta mittaavien kyselyjen metodologiaa. Tässä luennossa perehdytään siihen tieteelliseen antiin, mitä NRK on viimeisen 25 vuoden aikana tarjonnut yleisten rikostrendien kuvaamisen rinnalla. Lisäksi pohditaan, millaisiin kysymyksiin tulevien NRK-aineistojen avulla voitaisiin etsiä ratkaisua.  

Noora Ellonen on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu väkivaltatutkija Tampereen Yliopistosta. Hänen keskeisin tutkimusalueensa on pitkään ollut lapsiin kohdistuva väkivalta sekä siihen liittyvät viranomaisprosessit, vaikkakin hänen uransa alkoi nuorisorikollisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Väkivaltaan liittyvien sisällöllisten kysymysten lisäksi hän on aktiivisesti kehittänyt lapsiin kohdistuvan väkivallan tutkimusmetodologisia kysymyksiä.

 

Markus Kaakinen

Markus Kaakinen (Helsingin yliopisto) - Nuorisorikollisuuden kehitys 1995-2020
Tiistai 25.5. klo 15:40-16:25

Nuorten rikoskäyttäytyminen on ollut viimeisen vuoden ajan vahvasti esillä, ja etenkin vakavista väkivaltarikoksista on puhuttu paljon eri yhteyksissä.  Esitelmässä tarkastellaan suomalaisten nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia viimeisen 25 vuoden aikana (1995–2020). Esitelmä perustuu pääasiassa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (ent. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Nuorisorikollisuuskyselytutkimuksiin, mutta hyödyntäen myös muita täydentäviä aineistoja. Tarkasteltavan seurantajakson selkein kehitystrendi on nuorten rikoskäyttäytymisen ja uhrikokemusten väheneminen: selvästi pienempi osa nuorista tekee tai kokee rikoksia kuin vielä 25 vuotta sitten. Nuorten omaisuusrikollisuus laski voimakkaasti 1990-luvun lopulta 2000-luvulle tultaessa. Toinen selkeä laskukausi nähtiin 2010-luvulla, jolloin myös väkivaltarikollisuus ja uhrikokemukset vähenivät selvästi. Viime vuosina nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset näyttävät vakiintuneen samalla matalalle tasolle. Tulokset osuvat hyvin yhteen kansainvälisesti havaitun rikollisuuden vähenemisen kanssa (engl. Crime Drop -ilmiö). Toisaalta rikoksia tekevien nuorten rikosmäärät ovat pysyneet seurantajaksolla jokeenkin samalla tasolla. Kaikkein rikosaktiivisimmassa ryhmässä tekomäärät ovat jopa hieman lisääntyneet.  Esitelmässä tarkastellaan myös sitä, millaiset muutokset nuorten elämässä ja elämäntavoissa näyttävät selittävän rikoskäyttäytymisen muutoksia. Esitelmän lopuksi Kaakinen pohtii tulosten perusteella nuorisorikollisuuden ajankohtaista tilannetta ja tulevaisuuden haasteita.

Markus Kaakinen on ansioitunut tutkija, jonka tutkimuksen painopisteenä ovat olleet nuorisorikollisuus ja erityisesti viha- ja verkkorikollisuus. Kaakinen johtaa useita nuorten rikoskäyttäytymiseen ja nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn liittyviä tutkimushankkeita. Hän on myös julkaissut kymmeniä nuorten rikoskokemuksia ja riskikäyttäytymistä koskevia tutkimusartikkeleita. Kaakisen luento käsittelee nuorisorikollisuuden kehitystä Suomessa viimeisen 25 vuoden aikana.

 

 

# Kriminologia2021

Logo of Twitter