Thematic groups of the FERA 2020

Thematic groups of the FERA 2020

Nina Haltia (Turun yliopisto), Johanna Kallio (Tampereen yliopisto), Päivi Siivonen (Itä-Suomen yliopisto), Outi Ylitapio-Mäntylä (Oulun yliopisto) ja Anu Kajamaa (Helsingin yliopisto)

nina.haltia [at] utu.fi

Description of the theme group only in Finnish

Antti Rajala (Helsingin yliopisto) ja Antti Kylänpää (Tampereen yliopisto)

antti.rajala [at] helsinki.fi, antti.kylanpaa [at] ely-keskus.fi

 The theme group calls for proposals on the topics of teaching and learning about how global and local sustainable development are connected. The theme group is organized by Global Education Research in Finland (GERIF) network.

Theme group welcomes presentations from all the five sectors of the Maastricht Declaration. Presentations may deal with Development Education, Human Rights Education, Education for Sustainability, Education for Peace and Conflict Prevention and Intercultural Education. Presentations may concern one or some of the following questions: What are the tasks of global education in promoting sustainable futures? What are the means and opportunities of global education in building of sustainable futures? How do teachers and students critically reflection their own activity in promoting sustainable development goals? How can we educate for responsibility and how responsible is the conduct of schools and communities of learners? What new opportunities are there in learning and education for global cooperation? What does addressing global and local contexts add to learning and sustainable futures? How are global and local responsibility connected in teaching and learning? What is the impact of the COVID-19 pandemic on global learning? How can we develop virtual international cooperation as part of teaching and learning?

Päivi Rasi (Lapin yliopisto), Kaisa Pihlainen (Itä-Suomen yliopisto), Eija Kärnä (Itä-Suomen yliopisto) ja Hanna Vuojärvi (Lapin yliopisto)

paivi.rasi [at] ulapland.fi

Teemaryhmään kutsutaan esityksiä, joissa tarkastellaan ikäihmisten oppimista, ohjausta tai koulutusta osana heidän arkeaan, hyvinvointiaan ja kansalaisuuttaan. Toivomme teemaryhmään esityksiä, joissa osallistutaan keskusteluun ikäihmisten oppimisen, ohjauksen ja koulutuksen tarpeista, tavoitteista, tuloksista ja menetelmistä tutkimuksen tai käytäntöjen näkökulmista. Teemaryhmässä pohditaan erityisesti ikäihmisten oppimista ja sen tukemista kestävän kehityksen ja toivon pedagogiikan näkökulmista. Teemaryhmässä aihetta lähestytään tieteenalojen rajoja ylittäen. Esitykset voivat kohdistua ikäihmisten oppimiseen erilaisilla elämänkentillä sekä erilaisten ajankohtaisten oppimishaasteiden, esimerkiksi digitaalisten taitojen ja medialukutaitojen näkökulmista. Ryhmän tarkoituksena on koota yhteen ja tuoda näkyväksi sitä ikäihmisten oppimiseen, ohjaukseen ja koulutuksen käytäntöihin kohdistuvaa tutkimusta, jota Suomessa tällä hetkellä tehdään.

Juho HonkasiltaAnna-Maija Niemi & Henri Pesonen (subtheme 1)

Minna Mäkihonko & Minna Seppälä (subtheme 2)

Terhi Ojala & Aino Äikäs (subtheme 3)

anna-maija.niemi [at] helsinki.fi, minna.makihonko [at) tuni.fi, terhi.ojala [at] valteri.fi, aino.aikas [at] uef.fi

Inclusion has figured prominently in public and academic coverage in recent years. However, it is too often covered narrowly: integration, assimilation and even exclusion are practiced in the name of inclusion. In media coverage, inclusion is often represented in negative light as a savings agenda wearing out both teachers and students. Thus, it can be argued that inclusion has become a watered down concept. This theme sets to examine inclusion and inclusive education within the intersection of disciplines of educational sciences, special education and disability studies. It asks: What are the interdisciplinary commonalities when addressing inclusion and inclusive education? Where do the limits and boundaries of these disciplines reside in when inclusion and inclusive education are at question? What is the role of schooling in defining the boundaries of disabilities, normalcy and difference? This theme is divided into three sub-themes. Sub-theme 1 focuses on theoretical, political and philosophical aspects of inclusion and inclusive education whereas sub-themes 2 and 3 are more practice oriented. 

Subtheme 1. Return to the roots of inclusion:  disability studies and critical special needs education studies viewpoints.  

The research and argumentation drawing on epistemological starting points of Disability Studies has problematized the role of special needs education practices within inclusive education by emphasizing that inclusion is not a special needs education agenda.  On the contrary, inclusion as philosophy and human rights movement was born to question and resist the exclusionary practices of special needs education and its epistemological basis concerning disorders, disability and challenges in schooling and in everyday life. We call for presentations that in some way or another return to the ontological, epistemological or axiological roots of inclusion. We welcome participants with presentations covering various methodological standpoints that can be either philosophical, theoretical or empirical, as well as representing views on (disability) politics. Further, we welcome presentations covering topics from early childhood education to higher education, including other areas of life as well.

Subtheme 2. Learning challenge for humanity: prevention of social marginalization and inclusion. This thematic group welcomes presentation proposals that focus on dimensions of socio-cultural and sustainable development interface, especially prevention of social marginalization, inclusive education and implementation of education. The aim is to strengthen the use of research and research evidence based methods in education system development and in daily learning situations.   Furthermore, we welcome discussions fostering research evidence based ideas to meet students and teachers need based on the new vocational education and upper secondary education.

Subtheme 3. Significant support needs and inclusive learning environments? Presentations on studies related to significant support needs in diverse learning environments are invited to the theme. The concept of significant support needs currently involves a wide range of meanings and interpretations. On the context of primary education specific support systems in their learning and schooling may need children or youth with serious psychiatric challenges, multiple or severe disability, intellectual or developmental disability, or autism spectrum disorders. Particularly intensive, planned and multi-professional support is needed to support learning and schooling. Significant support needs in vocational education is well established to mean the teaching and support of students with severe learning disabilities, severe disability or illness that cause the student to need individual, extensive and diverse special support. Theme presentations may address the organization of significant support needs, understanding of the concept, changing practices in the context of the inclusive education and inclusive learning environments, the standard basis and the relationship of a significant support needs to three-tier support in primary education and vocational training.

Hannele Niemi (University of Helsinki) and Heli Ruokamo (University of Lapland)

hannele.niemi [at] helsinki.fi, heli.ruokamo [at] ulapland.fi

The research consortium AI in Learning (Artificial intelligence in Learning) invites researchers, practitioners  and companies to share their research findings how artificial intelligence as well as other intelligent digital tools and learning environments can open new ways to promote learning in different kinds of educational and working life settings. The special interest areas are e.g. how  these tools will promote students’ learning, socio-emotional well-being and ways to life-long learning; and how intelligent tutoring, games and simulations can support learners to achieve demanding expert skills in education and working life. The presentations of the thematic group can also focus on ethical issues that are related to AI in learning and education. The aim of the thematic group is to provide a forum for multi-disciplinary discussion and to explore new opportunities and challenges of AI and other intelligent digital tools in learning and education.

Teemaryhmän järjestää Sivistys, hallinto ja tutkimus -SIG ryhmä. Vastuuhenkilöinä Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylä yliopisto), Heidi Harju-Luukkainen (Nord University), Pia Kola-Torvinen (Opetushallitus), Sirpa Eskelä-Haapanen (Jyväskylän yliopisto) ja Arja-Sisko Holappa (Opetushallitus).

yhteydenotot: arja-sisko.holappa [at] oph.fi

Teemaryhmässä esitellään tuoretta kasvatus- ja opetusalan johtamisen tutkimusta ja käydään keskustelua koulutusjohtamisen ajankohtaisista kysymyksistä nopeasti muuttuvalla alalla. Kotimainen tutkimus avaa koulutusjohtamiselle uusia näkymiä, joilla on merkitystä sekä arjen johtamisessa että johtamiskoulutusten kehittämisessä. Koulutusjohtaminen on näkyvästi  esillä myös koulutuspoliittisessa päätöksenteossa ja ohjauksessa, pitkästä aikaa. Teemaryhmässä tuodaan esille myös tätä tilannekuvaa. Teemaryhmään ovat lämpimästi tervetulleita eri johtamisen tehtävissä toimivat, johtamisen tutkijat ja opiskelijat sekä koulutuksen kehittäjät.

Kasvatuksen historian ja filosofian verkoston johtoryhmä: Hanna-Maija Huhtala (Oulun yliopisto), Anja Heikkinen (Tampereen yliopisto), Tarna Kannisto (Helsingin yliopisto), Mika Perälä (Helsingin yliopisto) ja Matti Taneli (Turun yliopisto)

hanna-maija.huhtala [at] oulu.fi, anja.heikkinen [at] tuni.fi, tarna.kannisto [at] helsinki.fi, mika.perala [at] helsinki.fi, matti.taneli [at] salo.fi

Teemaryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa kasvatuksen tai kasvatustieteen kysymyksiä lähestytään kasvatushistorian tai filosofian näkökulmasta. Tarkastelun kohteeksi voi nostaa yhtä lailla kasvatusajattelun kuin kasvatustoiminnankin aina antiikin ajoista nykyaikaan ja kenties jopa tulevaisuuteen saakka. Ryhmässä voi myös esitellä alkavan tutkimuksen tutkimussuunnitelman tai yleisesti jotakin laajempaa tutkimusprojektia.

Heta Tuominen (Turun yliopisto & Helsingin yliopisto), Markku Niemivirta (Itä-Suomen yliopisto & Helsingin yliopisto), Anna Rawlings (Helsingin yliopisto), Katariina Nuutila (Helsingin yliopisto) ja Henriikka Juntunen (Helsingin yliopisto)

heta.tuominen [at] utu.fi

The thematic group calls together all researchers interested in educational psychology and learning research. This thematic group focuses on a broad range of empirical research examining topics such as learning, achievement, motivation, and well-being among students of different ages, in various educational settings and learning environments, and at different stages of their educational careers. Studies can focus on, for instance, the interrelationships of these phenomena, their development over time, or their situational dynamics. All theoretical and methodological frameworks and approaches are welcome. Presentations can be given in English, Finnish, or Swedish. The abstract is to be written in the language of presentation. This thematic group is organised by the Educational Psychology and Learning Research Special Interest Group. Our aim is to develop the co-operation and networking opportunities of researchers in the field of educational psychology. You are welcome to join both the thematic group as well as the special interest group!

Janne Varjo (Helsingin yliopisto), Mira Kalalahti (Turun yliopisto) ja Heikki Silvennoinen (Turun yliopisto)

janne.varjo [at] helsinki.fi

Suomalaiset koulutusjärjestelmät eriytyvät rakenteellisesti esimerkiksi lisääntyneiden kouluvalintojen ja koulujen erilaistuneiden toimintaedellytysten myötä. Samalla koulutus tuottaa yksilöille yhä erilaisempia ja -arvoisempia mahdollisuuksia. Monimuotoistuvat ja lohkoutuvat järjestelmät pitävät sisällään sekä mahdollisuuksia että uhkia, jotka eivät kosketa kaikkia oppilaita, opiskelijoita ja heidän perheitään tasapuolisesti. Muutospaineet ilmentävät ja muuttavat kulloinkin vallitsevia käsityksiä siitä, miten kaikille kansalaisille tuotetaan tasapuoliset ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet kouluttautua ja saavuttaa koulutustaan ja kykyjään vastaava yhteiskunnallinen asema. Kysymys ei kuitenkaan ole vain yksittäisten kansalaisten tai yhteiskuntaluokkien tasavertaisista mahdollisuuksista, vaan koko yhteiskunnan integraatiosta ja luottamuksen tasosta. Kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan teemaryhmä kutsuu koolle yhteiskunnallisen, vertailevan ja historiallisen kasvatustutkimuksen sekä koulutuksen politiikan ja hallinnan tutkijoita. Ryhmään toivotetaan tervetulleeksi erityisesti kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan teorianmuodostusta kehitteleviä tutkimuspuheenvuoroja.

Hannu L. T. Heikkinen (Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto), Anna Rytivaara (Tampereen yliopisto), Päivi Siivonen (Itä-Suomen yliopisto) and Minna Uitto (Oulun yliopisto)

hannu.l.t.heikkinen [at] jyu.fi, anna.rytivaara [at] tuni.fi, paivi.siivonen [at] uef.fi, minna.uitto [at] oulu.fi

Narrative approaches is an umbrella term which covers a wide variety of practices of education and research. It may refer 1. to the nature of reality and knowledge (the ontological and epistemological basis) 2. to the form of research data 3. to the practices used to analyse data, or 4. to narratives as practical methods in education, teaching or therapy, or for other practical aims. The focus may be either on the process of narration or on the products of it; i.e. narratives and stories. This theme group  provides  space  for  studies  related  to  narratives  or  the  process  of  narration,  in  one  way  or another. The aim is also to improve dialogue between different approaches of educational research and The group also provides space for critical views on narrative inquiry.  The  participants  are  encouraged  to  present  their  work  in  experimental  and  interactive  ways.  The theme group welcomes paper presentations in Finnish, in Swedish and in English. The theme group has gathered in the FERA conference since 2005.

Minna Autio (Helsingin yliopisto), Riikka Räisänen (Helsingin yliopisto) ja Anna-Liisa Elorinne (Itä-Suomen yliopisto)

minna.autio [at] helsinki.fi, riikka.raisanen [at] helsinki.fi,  anna-liisa.elorinne [at] uef.fi

Ympäristökasvatus on nähty 1970-luvulta lähtien yhtenä keinona ympäristöongelmien ratkaisussa (YK:n Tukholman ympäristökonferenssi 1972). Globaali(tiede)yhteisö on vuosikymmenten ajan painottanut, että runsaasti luonnonvaroja ja energiaa kuluttavan elämäntapamme tulisi muuttua ekologisesti kestävämmäksi. 2020-luvulle tultaessa tavoitteena on leikata maailmanlaajuiset nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä (IPCC 2018) ja siten rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Arkielämän perustoiminnot, kuten asuminen, ruoka, vaatetus ja liikkuminen tuottavat yhdessä merkittävimmän osan ympäristökuormasta. Kotitalouksien kulutus muodostaa 66 % Suomen kulutusperustaisista kasvihuonekaasupäästöistä (SYKE 2019). Näin arjen käytänteiden on tärkeää olla mukana siinä murroksessa, joka johtaa koko yhteiskunnan systeemiseen muutokseen. Entistä selvempää on, että tähän tarvitaan ruohonjuuritason sitoutumista  miten oppia elämään toisin?   Kansallisesti ja globaalisti kyse on kestävien vaihtoehtojen ja toimintatapojen innovoinnista ja siirtämisestä osaksi ihmisten arkea. Pelkästään tuotanto- ja/tai kysyntälähtöiset innovaatiot eivät kuitenkaan takaa uusien tapojen juurtumista, vaan kyse on enemminkin uusien ajattelutapojen, käytänteiden ja taitojen oppimisesta kasvamisesta kestävyyteen.   Työryhmän näkökulma on monitieteinen ja keskustelun fokus on kulutuksen, kestävyyden ja oppimisen leikkauspisteessä, siinä mitä lähtökohtia eri tieteenalat ja tutkimussuuntaukset antavat kestävyyttä tavoiteltaessa ja miten tätä ymmärrystä voidaan hyödyntää arjen kestävyyskasvatuksen edistämisessä. Toivomme esityksiä ja puheenvuoroja, joissa ilmiötä valotetaan empiirisesti, käsitteellisesti, teoreettisesti ja/tai poliittisesti.

Teija Koskela (Turun yliopisto), Sirpa Kärkkäinen (Itä-Suomen yliopisto), Arto O. Salonen (Itä-Suomen yliopisto)

teija.koskela [at] utu.fi, sirpa.a.karkkainen [at] uef.fi, arto.salonen [at] uef.fi

The theme Education for Sustainable Development (ESD) brings together empirical and theoretical researches from different fields in the quest for good life on the finite planet. The theme focuses on social change and behaviour change in order to have sustainable lifestyle and culture. The approach is transdisciplinary where ecological, social and economic aspects can be linked. Your viewpoint can focus on climate education, global education, human rights education, environmental education or future education. Also, deliberation concerning adopting of eco-social education which emphasizes a responsible relationship with the world is warmly welcome.

Antti Moilanen (Oulun yliopisto) ja Tiina Karhuvirta (Kehittämiskeskus Opinkirjo)                   

moilanen.antti.j [at] gmail.com, tiina.karhuvirta [at] opinkirjo.fi

Kestävän kehityksen kasvatuksen päämääränä on kansalaiskasvatuksen tavoin kehittää oppilaiden kykyä ottaa osaa yhteiskuntaan, tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa, tunnistaa ja ratkaista poliittisia ristiriitoja sekä arvioida erilaisia vaatimuksia kriittisesti yhteishyvän näkökulmasta (Haan ym. 2008; Künzli-David 2012; Rauch & Steiner 2012). Kansalaiskasvatuksen perinteeseen on integroitu kestävään kehitykseen liittyviä ideoita kuten vaatimus globaalien yhteiskunnallisten ongelmien analyysistä ja positiivisten tulevaisuusskenaarioiden kehittämisestä (Detjen 2014; Klafki 2007; Reinhard 2015). Kestävän kehityksen didaktiikassa on kehitetty pitkälle teoriaa siitä, millaisia valmiuksia tarvitaan kestävän kehityksen edistämisessä. Kansalaiskasvatuksen teoriassa kysymykset oppilaiden osallistumisesta, yhteiskunnallisesta ymmärryksestä ja kriittisestä poliittisesta ajattelusta ovat saaneet enemmän huomiota.    Teemaryhmässä pohditaan, mitä kansalaiskasvatuksen perinne ja kestävän kehityksen kasvatus voivat antaa toisilleen. Pohdimme teemaryhmässä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:    miten kansalaiskasvatuksen teoriat auttavat mallintamaan oppilaiden kasvatusta aktiivisiksi kansalaisiksi?  kuinka koulusta voidaan rakentaa oppilaiden toimijuutta ja osallistumista tukeva demokraattinen yhteisö?  millaisia kansalaiskasvatuksen menetelmiä on mahdollista hyödyntää kestävän kehityksen edistämisessä?  millaista laajempaa yhteiskunnallista ymmärrystä ja arvostelukykyä kestävän kehityksen edistämisessä tarvitaan?  kuinka kestävän kehityksen teema tulee huomioida kansalaiskasvatuksen tavoitteissa ja sisällöissä? mikä on emansipatorisen ja kriittisen pedagogiikan rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa?   Käytännön toimijoiden ja tutkijoiden vuoropuhelun mahdollistaminen ulottaa teoreettisen ymmärryksen käytännön pilottien ja kokeilujen viitekehyksiksi.

Jukka Lehtonen (Helsingin yliopisto) ja Outi Ylitapio-Mäntylä (Oulun yliopisto)

jukka.p.lehtonen [at] helsinki.fi

Teemaryhmän lähtökohtana on se, ettei kestävää kehitystä voi saavuttaa ilman, että tarkastellaan ja huomioidaan sukupuoli ja siihen linkittyvät erot. Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisen esteinä ovat osaltaan myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät ongelmat ja käytännöt.  Teemaryhmässä tarkastellaan sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja niiden edistämistä kasvatuksen ja koulutuksen kentillä. Miten sukupuoli ja siihen kiinnittyvät erot linkittyvät osaksi kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkimyksiä kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta? Miten lapsia ja nuoria voi kasvattaa kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta sukupuolitietoisesti ja sukupuoleen kiinnittyvät eronteot huomioiden? Kuinka sukupuoli merkityksellistyy koulutuksen prosesseissa ja kasvatuksen arjen käytännöissä ja mikä rooli kestävällä kehityksellä on tällöin? Kuinka haastaa kaksijakoinen sukupuoliajattelu ja ottaa huomioon sukupuolen moninaisuus osana kestävämpiä pedagogisia ja koulutuksellisia ratkaisuja? Miten ehkäistä ja analysoida sukupuolittuneita ongelmia, jotka ilmenevät ihmiskuntaa kohtaavien kriisien yhteydessä kasvatuksen ja koulutuksen konteksteissa (esimerkiksi covid-19, ilmastonmuutos, köyhyys, sota)?  Kutsumme teemaryhmään tutkimusesitelmiä, jotka tarkastelevat esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen politiikkoja, järjestelmiä, käytäntöjä tai arjen kasvatus- ja opetustyötä sekä pedagogisia ratkaisuja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös esitykset, joissa sukupuoli tai seksuaalisuus yhdistyy muihin erontekoihin, ovat tervetulleita. Teemaryhmään voi tarjota teoreettisia, metodologisia tai empiirisiä esityksiä. Toivotamme tervetulleeksi eri vaiheissa olevien tutkimusten ja opinnäytteiden esittelyjä.

Heidi Huilla (Helsingin yliopisto), Sara Juvonen (Helsingin yliopisto) ja Raisa Ahtiainen (Helsingin yliopisto)

heidi.huilla [at] helsinki.fi

Elämme parhaillaan suurten yhteiskunnallisten muutosten aikaa: esimerkiksi ilmastonmuutos ja koronakriisi muovaavat rakenteita ympärillämme. Muutos ja kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Koulun kehittämisen yhteydessä keskeisiksi kysymyksiksi nousevat esimerkiksi, mitä muutetaan ja miksi, ketä varten ja millaista tulevaisuutta silmällä pitäen? Kutsumme koolle teemaryhmän keskustelemaan koulun kehittämiseen liittyvistä aiheista. Yhteiskunnan, ilmaston ja oppimisympäristöjen muuttuessa myös koulut ovat jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen kohteina. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa kehittämisen pohjaksi ja tutkia itse muutosta; toisaalta tutkimuksen tulee myös arvioida kriittisesti reformeja ja uudistuspaineita.   Toivotamme ryhmään tervetulleiksi monenlaiset, keskenään erilaiset ja risteävät näkökulmat. Toivomme keskustelua kouluissa tapahtuvasta kehittämisestä (esimerkiksi johtamisen, opettajuuden, organisaation ja opettamisen tutkimuksesta), ja näkökulmia koulun kehittämiseen kriittisistä ja yhteiskunnallisista lähtökohdista (kuten koulutuspoliittisista, ekososiaalisista, oppilaiden taustoihin ja koulun sijaintiin liittyvistä tutkimuksista). Esitykset kaikilta koulutuksen asteilta ja kaikenlaiset metodologiset ja teoreettiset lähestymistavat koulun kehittämisen tutkimukseen ovat tervetulleita.

Liisa Karlsson (Helsingin yliopisto), Antonina Peltola (Helsingin yliopisto) and Oona Piipponen (Itä-Suomen yliopisto)

liisa.karlsson [at] helsinki.fi, antonina.peltola [at] helsinki.fi, oonapiipponen [at] outlook.com

Studies of child perspectives represent a research approach where the perspectives and knowledge of children and young people are brought to the fore (0-18 years). The approach is a form of multidisciplinary child studies and childhood studies.  The starting point for studies of child perspectives is centered on children, young people and communities. This thematic workshop is open to presentations which highlight, discuss and analyze children’s experiences, perspectives, interests, as well as modes of acting and expressing themselves in various social, societal and historical contexts e.g. in school, early childhood education and care. The workshop also invites discussion about methods and methodologies which are appropriate for working with children, young people and communities, including children communities acting as co-researchers.

Jaakko Hilppö (Helsingin yliopisto)

jaakko.hilppo [at] helsinki.fi

Global demands of equity, social justice and environmental sustainability urgently require that actors across sectors and levels learn to pursue concerted willful actions which can lead to effective and flexible solutions. Understanding how such learning and agency emerge, how they intertwine and how they can be sustained is a crucial educational challenge. These processes are at the core of current developments of the Finnish tradition of Cultural-Historical Activity Theory and its emerging fourth generation. These themes are typically studied with the help of formative interventions such as the Change Laboratory. The thematic group welcomes contributions based on or engaging in dialogue with these theoretical and methodological premises.

Arja Kaasinen (Helsingin yliopisto), Päivi Virtanen (Helsingin yliopisto) ja Maarit Marttila (Tampereen seudun ammattiopisto Tredu)  

arja.kaasinen [at] helsinki.fi

Teemaryhmään toivotaan puheenvuoroja, joissa esitellään luonto-, ympäristö- ja seikkailukasvatukseen kytkeytyvien teoreettisten tai empiiristen tutkimusten  suunnitelmia, meneillään olevia tutkimusprosesseja tai valmiita tuloksia. Teemaa voidaan lähestyä esimerkiksi luonto-oppimisympäristöjen, luontoon liittyvien oppimiskokemusten, ulkona oppimisen, ohjaamisen, didaktiikan, pedagogiikan, elämys- ja seikkailupedagogiikan, kestävyyskasvatuksen, terveys- ja hyvinvointivaikutusten, toivon ja kehollisuuden näkökulmista.

Satu Valkonen (Helsingin yliopisto) ja Henna Juusola (Tampereen yliopisto)

henna.juusola [at] tuni.fi, satu.m.valkonen [at] helsinki.fi

Kasvatus- ja koulutusinstituutiot ovat alituisessa muutoksessa. Yhtenä muutoksen taustalla olevana tekijänä voidaan nähdä yhteiskunnan eri sektoreille levinnyt markkinoitumiskehitys. Kasvatuksen ja koulutuksen aloilla markkinoituminen voi ilmetä esimerkiksi yksityisesti tuotettujen palveluiden lisääntymisenä, markkinoilta tuttujen toimintatapojen juurruttamisena julkisen sektorin tuottamiin palveluihin, pedagogisten sovellusten ja ohjelmien tuotekehittelyssä ja niiden myynnin edistämiseen tähtäävässä markkinoinnissa sekä koulutusviennissä. Haluamme käydä keskustelua markkinoitumisen, yksityistymisen ja digitalisaation vaikutuksista koulutuksen järjestämisen käytäntöihin ja ehtoihin. Lähtökohtanamme on yksityisen/julkisen ja suomalaisten/kansainvälisten toimijoiden periaatteiden ja toimintatapojen muuntuminen koulutuksen ja kasvatuksen kentillä. Työryhmässä huomioimimme koronan myötä vahvistuneet keskustelut suomalaisen koulutuksen yhdenvertaisuudesta ja opetuksen etäjärjestelyistä Suomessa ja potentiaalisissa uusissa koulutusvientiavauksissa, mutta keskitymme myös niihin koulutuksen kaupallistumisen taustalla olleisiin moninaisiin periaatteisiin, joita suomalaisesta koulutuksesta voidaan tunnistaa pitemmällä aikavälillä. Millä ehdoin koulutusvientitoimintaa toteutetaan? Miten toiminta legitimoidaan Suomessa ja ulkomailla? Synnyttikö korona-aika uudenlaisia bisnesmahdollisuuksia kasvatus- ja opetustyön toteuttamiselle? Miten etäopetuksen erilaisten ratkaisujen käyttöönottoa perusteltiin? Mitä poikkeustilan järjestelyjä eri koulutusasteilla halutaan säilyttää ja miksi? Työryhmässä käsitellään näitä teemoja ja niiden mukanaan tuomia muutoksia esimerkiksi talouteen, hallintaan, kasvatusvuorovaikutukseen ja opettajuuteen sekä sosiaaliseen eriarvoistumiseen, mutta työryhmään toivotetaan tervetulleeksi myös muut koulutuksen markkinaperustaisuutta käsittelevät avaukset. Kasvatustieteen päivien mukaisesti työryhmässä pohditaan kriittisesti kestävän kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä, joissa lapsen edun ja taloudellisen hyödyn tavoittelun näkökulmia voidaan lähestyä eri tieteenalojen ajankohtaisten kysymysten näkökulmasta.

Anitta Melasalmi (Turun yliopisto), Teija Koskela (Turun yliopisto) ja Susanna Itäkare (Tampereen yliopisto)

anitta.melasalmi [at] utu.fi, teija.koskela [at] utu.fi, susanna.itakare [at] tuni.fi

Multidisciplinary approach challenges families and  professionals in education to find new ways to handle and organize mutual co-operation and collaboration. The role of agency, experteese and autonomy in various contexts face challenges in due to the fact that collaboration is relational, interdependent and negotiated during shared processes. Furthermore, these shared processes require negotiations in epistemological level. Especially in the field of education the professionals face complex and conflicting issues. Thus the experts has to be able to agentically modify and adapt their knowledge and practices in relation to other experts during the shared processes. Hence, we are interested, for example, how professionals in education are able to express their own knowledge in order to increase the quality of collaboration, or how different agencies and organisations understand their interdependent nature of collaboration. Presentations both in English and Finnish are welcome.

Teemu Suorsa (Oulun yliopisto)

teemu.suorsa [at] oulu.fi

Ohjauksen tutkimus Suomessa on monipuolista ja moniulotteista: myös kasvatustieteissä ohjauksen käsite ja käytänteet yhdistävät monia tutkimuksen aloja. Ohjaukseen liittyvät kysymykset ulottuvat yksityisimmistä kokemuksista ohjausvuorovaikutuksen kautta yhteisöllisiin käytänteisiin ja laajoihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Ohjausalan tutkimuksen verkosto kokoaa vuosittain ohjausalan tutkijoita Kasvatustieteen päiville keskustelemaan ohjauksen tutkimuksesta, teoriasta ja käytänteistä.  Kestävän kehityksen tavoitteet ovat yksi esimerkki laajoista yhteiskunnallisista kysymyksistä, joiden huomioiminen ohjauksessa ja ohjauksen tutkimuksessa näyttää itsestään selvästi tarpeelliselta. Esimerkiksi uraohjaukseen liittyen keskustelussa ekologisesta jälleenrakennuksesta (mm. Järvensivu ym., 2019) on korostettu tarvetta oikeudenmukaiseen siirtymään: kenenkään ei tulisi jäädä tyhjän päälle, vaikka nykyinen osaaminen olisi fossiilisten polttoaineiden jatkuvan käytön varassa. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, mitä kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen käytännössä kulloinkin voi tarkoittaa. Ohjauksen peruskysymykset yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden ja tavoitteiden suhteista tarjoavat hyviä lähtökohtia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen käytänteiden, haasteiden ja ristiriitojen ymmärtämiselle. Ne tarjoavat myös välineitä yksilöiden ja yhteisöjen tukemiselle arjen valintatilanteissa.  Kutsumme ohjauksen teemaryhmään ohjauksen tutkijoita ja kehittäjiä tarkastelemaan kestävän kehityksen ja kestävän kasvatuksen kysymyksiä suhteessa ajankohtaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Puheenvuoroehdotukset voivat käsitellä ohjaukseen liittyviä empiirisiä tutkimuksia, teoreettisia avauksia ja ohjauksen käytänteiden kehittämistä.

Sanna Vahtivuori-Hänninen (opetus- ja kulttuuriministeriö), Jari Lavonen (Helsingin yliopisto) ja Seija Mahlamäki-Kultanen (HAMK)

sanna.vahtivuori-hanninen [at] minedu.fi, jari.lavonen [at] helsinki.fi, seija.mahlamaki-kultanen [at] hamk.fi

Väestörakenteen kehityksen ja yhteiskunnassa, ympäristössämme sekä taloudessa tapahtuvien muutosten vaikutus opettajankoulutukseen tulee olemaan merkittävä lähivuosina.   Opettajankoulutuksella on entistä tärkeämpi tehtävä sivistyksen, osaamisen, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen vahvistamisessa Suomessa, erityisesti poikkeustilanteissa ja niiden jälkeisenä aikana. Opettajankoulutuksen tulevaisuus varhaiskasvatuksesta korkeakouluun on yhä moninaisempi kielten ja kulttuurien suhteen. Mitä vaikutuksia tällä kaikella tulee olemaan opettajankoulutukseen? Mitä olemme esimerkiksi oppineet etäopiskelusta poikkeustilanteessa ja miten hyödynnämme oppimaamme opettajankoulutuksen kestävässä kehittämisessä? Tarvitsemme tutkimusta, jotta voimme yhdessä kehittää opettajankoulutusta.   Valtakunnallinen Opettajankoulutusfoorumi uudistaa yhdessä opettajankoulutusta. Keskeisiä tutkimusperustaisia kehittämiskohteita ovat olleet opettajien peruskoulutuksen ja uranaikaisen osaamisen jatkumon ja yhteistyön vahvistaminen. Lisäksi on edistetty opettajankoulutuksen sisällöllistä kehittämistyötä. Foorumissa ovat mukana kaikki opettajankoulutusta tarjoavat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja opettajankoulutuksen sidosryhmät. Opettajankoulutuksen verkostohankkeissa on tehty tutkimus- ja kehittämistyötä, joiden tuloksia levitetään kansallisesti.   Opettajankoulutuksen teemaseminaarissa tarkastellaan opettajankoulutuksen verkostohankkeissa tehtyä tutkimusta, hankkeiden tuloksia, toimintamalleja ja menetelmiä. Lisäksi pohditaan tulevaisuutta eettisen ja kestävän kasvatuksen sekä opettajankoulutuksen näkökulmista. Teemaryhmään ovat tervetulleita opettajankoulutuksen uudistamiseen tähtäävät verkostohankkeet ja muut opettajankoulutuksen kehittämishankkeet, joilla on kiinnostavia tuloksia ja toimintamalleja jaettavanaan.

Juhani Rautopuro (Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto), Najat Ouakrim-Soivio (Helsingin yliopisto) ja Raili Hildén (Helsingin yliopisto)

juhani.rautopuro [at] jyu.fi

Muun muassa perusopetuksen oppilasarviointi ja sen perusteet ovat herättäneet vilkasta keskustelua viime vuosina. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että arviointikäytänteissä on runsaasti eroja koulujen välillä ja jopa niiden sisällä. Suurimpia huolenaiheita ovat olleet oppilaiden osaamisen ja heidän saamiensa arvosanojen vastaavuus ja myös se, miten perusopetuksen arviointilukua ja arvosanojen kriteereitä sovelletaan tulevaisuudessa.   Tilanteeseen on reagoitu. Opetushallitus laatii tarkempia kriteereitä eri oppiaineiden arvosanoille. Myös formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin roolia ja tehtäviä on tarkennettu perusopetuksen opetussuunnitelman arviointiluvun täsmennyksissä ja lukion opetussuunnitelman perusteissa (2019).   Tutkimustieto arvioinnin tavoitteista ja tehtävistä teoriaperusteisesti on tärkeää väärinymmärrysten ja tarpeettoman vastakkainasettelun välttämiseksi. Teemaryhmän tavoitteena on syventää näkemyksiä arvioinnin monimuotoisuudesta ja lisätä tutkimusperustaista tietoa, joka tukee tarkoituksenmukaisten keinojen valintaa toiminnan arvioimiseksi ja päätöksenteon pohjaksi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.  Kutsumme teemaryhmään oppimisen ja/tai osaamisen arvioinnin tutkijoita. Tutkimukset voivat perustua laadukkaisiin määrällisiin tai laadullisiin aineistoihin. Myös vahvaan teoreettiseen tutkimukseen perustuvat esitykset ovat tervetulleita. Tutkimukset voivat koskea eri koulutusmuotoja varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.

Inkeri Ruokonen (Turun yliopisto), Kirsi Alila (opetus- ja kulttuuriministeriö), Tuulikki Ukkonen-Mikkola (Jyväskylän yliopisto), Jonna Kangas (Helsingin yliopisto) ja Jyrki Reunamo (Helsingin yliopisto)

inkeri.ruokonen [at] utu.fi

Tässä teemaryhmässä tarkastellaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa kartoittavia ja sen ymmärtämiseen ja kehittämiseen tähtääviä tutkimuksia. Varhaiskasvatuspedagogiikassa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Toivotamme tervetulleiksi teemaryhmään kaikki ne, jotka ovat kiinnostuneita varhaiskasvatuksen asiantuntijuudesta, kehittämisestä, arvioinnista, varhaispedagogiikan oppimisen alueista, leikillisen ja osallistavan oppimisen pedagogiikasta, sekä kestävää kehitystä edistävästä varhaiskasvatuspedagogiikasta.

Päivi Pihlaja, Satu Perälä-Littunen ja Jaana Poikolainen (Turun yliopisto)

ppihlaja [at] utu.fi

Kasvatustieteen päivien teemana on vuonna 2020 Kestävä Kehitys - Kestävä kasvatus. Teeman avulla kysytään, millä tavalla meidän tulisi kasvattaa lapsia, nuoria ja aikuisia kohti tulevaisuutta, joka on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, mutta toisaalta myös epävarmaa. Perhetutkimuksen teemaryhmässä tätä lähestytään perheen näkökulmasta. Miten vanhemmat ja huoltajat kasvatuksen näkevät ja kokevat? Miten kasvatustyötä tehdään tai voisimme tehdä yhdessä eri kasvatusinstituutioiden ja vanhempien sekä huoltajien kanssa? Entä perhekasvatus: mitä tämä on nyky-yhteiskunnassa?  Tämä vuosi on nostanut perheen ja vanhempien roolin osana kasvatuksen eri instituutioita näkyville. On tullut esiin aiempaa selkeämmin lasten eriarvoistunut tilanne.  Työn tekemisen mallit ja tavat muuttuivat koronan seurauksena ja kodista tuli usealle vanhemmalle työpaikka. Vanhemmuus ja työntekijyys sekoittuivat arjessa: vai sekoittuivatko?  Kysymme edelleen perhetutkimuksen teemaryhmässä mikä tai millainen on suomalainen perhe tänään, millaista on vanhemmuus, entä millaista tukea vanhemmat kokevat tarvitsevansa. Mitä uutta muuttuva toimintaympäristö tuo vanhempien ja ammattilaisten yhteistyöhön? Millaista lapsuutta ja nuoruutta perheen ja työelämän yhteensovittaminen rakentaa? Toivomme moninaisia esityksiä perhetutkimuksen teemaryhmään vanhemmuudesta, lapsista, nuorista ja perheestä tässä muuttuvassa ajassa ja toimintaympäristössä. Mielenkiintoista olisi myös kuulla millaisia metodologisia valintoja perhetutkijat ovat tehneet.

Taide- ja taitokasvatuksen tutkimuksen verkosto SIG; Cicero Learning verkoston Taide- ja mediakasvatus SIG

mirja.hiltunen [at] ulapland.fi, heli.ruokamo [at] ulapland.fi

Mediakasvatus-osiossa tarkastellaan tutkimuksia, jotka kohdistuvat mediakasvatuksen teoreettiseen ja käsitteelliseen perustaan, taustalla vaikuttaviin käsityksiin, ajankohtaisiin ilmiöihin ja uusiin digitaalisiin oppimisympäristöihin ja lukutaitoihin. Teemaryhmässä keskustellaan lapsiin, nuoriin, aikuisiin, ikääntyneisiin ja erilaisiin sosioekonomisiin ryhmiin kohdistuvan käytännön mediakasvatuksen tutkimuksen tarpeista, tavoitteista ja menetelmistä. Tutkimukset voivat olla luonteeltaan empiirisiä tai teoreettisia. Esitykset voivat kohdistua esimerkiksi siihen, miten median käyttö voi tukea oppimista, luovuutta, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia eri elämänkentillä. Tutkimukset voivat olla alkuvaiheessa, käynnissä olevia tai jo päättyneitä. Esitykset voivat olla myös rohkeita pyrkimyksiä tuottaa uutta tietoa mediakasvatusta yhdistävistä ilmiöistä. Heli RuokamoMarjaana Kangas (Lapin yliopisto) ja Sara Sintonen (Helsingin yliopisto)

Tiedostava taidekasvastus -osioon kutsutaan kaikkia taide- ja taitokasvatukseen liittyviä tutkimusaiheita, mutta erityisesti tutkimuksia, joissa tarkastellaan taidepedagogisia ratkaisuja, jotka edistävät uutta luovaa, arvioivaa, kriittistä ja tiedostavaa taidekasvatusta. Keskiössä ovat niiden taitojen ja toimintakulttuurien tarkastelu taide- ja taitoaineissa, joilla kehitetään ekososiaalista sivistystä. Tarkastelemme lisäksi hyvinvointitaitoja, kestävää kehitystä ja aktiivista toimijuutta, joita edistetään taiteiden avulla sekä tiedostavaa taidepedagogiikkaa, joilla tuetaan elinikäistä oppimista. Teemaryhmä laajenee lisäksi yhteispohjoismaiseksi keskusteluksi, jossa kutsu tutkijoille tarkentuu erityisesti teemaan "Kestävän tulevaisuuden kuva ja taide ”. Toivotamme tervetulleiksi tieteelliset ja taiteelliset sekä niitä yhdistävät presentaatiot. Mirja Hiltunen (Lapin yliopisto), Inkeri Ruokonen (Turun yliopisto), Mari TervaniemiSeija Kairavuori (Helsingin yliopisto), Marja Ervasti (Oulun yliopisto) ja Minna Muukkonen (Taideyliopisto)

Laura Hirsto (Itä-Suomen yliopisto) ja Petri Nokelainen (TUNI)

laura.hirsto [at] uef.fi

The aim of this theme-group is to investigate, reflect and analyse contextual perspectives related to teaching and learning in innovative open and flexible learning spaces. At the moment, considerable investments are being made to build schools with open ja flexible learning spaces at various municipalities. Also, in other formal educational contexts, such as universities, learning spaces are being built, redesigned or transformed into more innovative learning environments. These learning environments or learning landscapes can be viewed from e.g. social, physical, technological, or pedagogical perspective. Issues related to learning analytics on various levels of learning environments, such as challenges and affordances for learning and teaching provided by learning analytical tools are also topical. This theme-group calls for presentations in which the perspectives of the relations or the effects of these new, innovative, open or flexible environments are investigated from the viewpoints of either teaching, learning processes or pedagogical design. Presentations are invited in either English or Finnish.

Essi Ryymin (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja Liubov Vetoshkina (Helsingin yliopisto)

essi.ryymin [at] hamk.fi, liubov.vetoshkina [at] helsinki.fi

Great changes, such as digitalisation, globalisation, circular economy, and climate change are reshaping working life. New technologies and better resource-efficiency can benefit not only the climate and nature, but can also be economically profitable and foster solutions to improve employment rates (Konst, Friman & Scheinin, 2020). New types of work are created and workers needed for the research, development, production, and servicing of new forms of energy and resource-efficient solutions. A report by the Finnish Parliament’s Committee for the Future (Linturi & Kuusi, 2018) lists new professions such as carbon footprint analyst, local service mediator, and wind turbine maintenance worker.

The future of work requires life-long (or continuous) learning. According to a survey by Sitra (2019), Finnish adults have a positive outlook on life-long learning. Formal degrees are important but not always sufficient on their own, and they do not necessarily respond quickly enough to the requirements of a changing working life. Education or incentives are not always channeled to the most in need. Competence amasses to the few, and those most in need of education are difficult to reach (OECD, 2020). Hence, it is important to remember that new competences and new solutions for the challenges of the future of work are often created at workplaces and on the job, often in collaborations of workers and networks, learning together.

The thematic group calls for presentations that examine continuous learning and the future of work across disciplinary boundaries. We hope to see presentations engaging in conversations on climate responsibility, the future of work, learning and competence development, and the needs, goals, results, and methods involved from the perspective of research or practice. The purpose of the group is to bring together and shine a light on research related to the future of work and climate change, continuous learning, and competence development.

Konst, T., Friman, M. & Scheinin, M. (2020). Muuttuva työ ilmastonmuutoksen aikana – miten ammattikorkeakoulutus reagoi? HAMK Unlimited Journal 23.3.2020.

Linturi, R. & Kuusi, O. (2018). Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037: yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Helsinki, Tulevaisuusvaliokunta, 2018. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Haettu 20.3.2020 osoitteesta 
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj...

OECD (2020). Continuous Learning in Working Life in Finland. Getting Skills Right. OECD Publishing: Paris. 

Kreeta Niemi (Jyväskylän yliopisto), Tanja Vehkakoski (Jyväskylän yliopisto) ja Anniina Kämäräinen (Itä-Suomen yliopisto)

kreeta.niemi [at] jyu.fi

Miten rakennetaan sosiaalisesti kestävää vuorovaikutusta ja mitä sillä ylläpäätään tarkoitetaan? Miten vuorovaikutuksen mikrotasolla voidaan havainnoida, onko vuorovaikutus sosiaalisesti kestävää ja vuorovaikutussuhteita vahvistavaa, vai voidaanko tätä lainkaan arvioida? Miten ennustamattomissa ja epävarmoissa olosuhteissa osallistujat ylläpitävät ja rakentavat toivoa? Voit pyrkiä esityksessäsi vastaamaan näihin kysymyksiin tai pureutua johonkin muuhun kasvatuksellisesti tai koulutuksellisesti ajankohtaiseen kysymykseen vuorovaikutuksen näkökulmasta.   Vuorovaikutustutkimuksen teemaryhmä tarjoaa foorumin tutkijoille, jotka ensisijaisesti tarkastelevat tutkimuksessaan videoituja vuorovaikutustilanteita ja niissä toteutuvaa vuorovaikutuksen rakentumista. Nämä vuorovaikutustilanteet voivat olla niin tavallisia arkikeskusteluja (esim. lapsen ja vanhemman välisiä keskusteluja), erilaisia institutionaalisia keskusteluja (esim. ohjaus- ja opetuskeskustelut) kuin verkkovälitteisiä keskusteluja (esim. kokous- ja ohjauskeskustelut). Toivomme tuoreita avauksia vuorovaikutuksen roolista kestävän kehityksen edistämisessä, tai vuorovaikutuksen moninaisesta merkityksestä sosiaalisesti kestävässä kasvatuksessa ja koulutuksessa.