Hannu L. T. Heikkinen (Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväksylän yliopisto), Mervi Kaukko (Tampereen yliopisto), Tiina Nikkola (Jyväskylän yliopisto) and Antti Saari (Tampereen yliopisto)

hannu.l.t.heikkinen [at] jyu.fi, mervi.kaukko [at] tuni.fi, tiina.nikkola [at] jyu.fi, antti.saari [at] tuni.fi

Kasvatustieteen dekontekstualisaatio tarkoittaa lyhyesti sanottuna kehityskulkua, jossa koulutuksen ja kasvatuksen tutkimus sekä niitä koskeva tieto irtoavat yhteiskunnallisista, historiallisista, filosofisista ja ekologisista kehyksistään. Tieto nähdään neutraalina ja intressittömänä, puhtaana poliittisista tai ideologisista kytkennöistä. Tällainen tiedonihanne oli tyypillinen positivistisen paradigman valtakaudella. Käänne laadullisen tutkimuksen suuntaan merkitsi sitä, että tiedon ymmärrettiin rakentuvan tiettyjen kontekstuaalisten ennakkoehtojen perusteella.  Viime aikoina on kuitenkin esitetty puheenvuoroja, joissa väitetään dekontekstualisaation tekevän paluuta uusilla tavoilla. Se ilmenee tarkastelunäkökulmien yksilöllistymisenä ja psykologisoitumisena. Kasvatusfilosofi Gert Biestan mukaan tämä ilmenee oppimisen uudessa kielessä, joka palauttaa koulutuksen yhteiskunnalliset haasteet yksilöiden oppimisprosesseiksi. Tätä Biesta kuvaa myös käsitteellä learnification. Koulutuspoliittisten tekstien tutkimuksessa on huomattu, miten koulua on viime vuosikymmeninä hahmotettu joskus varsin kontekstittomina oppimisprosesseina, toisinaan myös yksinkertaisina, läpikotaisin hallittavissa olevina järjestelminä. Tällöin koulutuspolitiikka unohtaa koulujen kulttuurisen ja poliittisen kompleksisuuden sekä niiden paikalliset piirteet. Tämä puolestaan irrottaa esimerkiksi koulunuudistushankkeet konteksteistaan ja näin murentaa niiden onnistumisen mahdollisuuksia.  Dekontekstualisaatio näkyy myös yliopistojen tutkimus- ja opetustehtävien täyttämisessä: kasvatustieteiden tiedekuntien henkilöstörakenteessa on pantu merkille trendi, jossa tehtäväkuvien painopistettä siirretään kasvatuksen filosofisista, historiallisista ja yhteiskunnallista kysymyksistä oppimiseen ja yksilöpsykologiaan. Tämä siirtymä vaikuttaa myös kasvatustieteiden opiskeluun ja opettajien koulutukseen siten, että kasvatustyön yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia tarkastellaan entistä vähemmän.

Puhujina esiseminaarissa ovat Kristiina Brunila, Hannu L. T. Heikkinen, Gunilla Holm, Ina Juva, Mervi Kaukko, Veli-Mikko Kauppi, Aarno Kauppila, Mikko A. Niemelä, Anna-Maija Niemi, Tiina Nikkola, Penni Pietilä, Mikko Puustinen, Anna Suni, Antti Saari, Janne Säntti, Hannu Simola, Saara Vainio ja Jan Varpanen.

Esiseminaari järjestetään klo 13.00-17.00.

Heli Ruokamo  (FinEd-verkosto, Lapin yliopisto)

heli.ruokamo [at] ulapland.fi

In the online seminar, doctoral researchers will present their ongoing research and get comments and feedback from other participants. 

Professor Hilda Borko from Stanford University will give a keynote about her researcher career and using videos in education and educational research and Dr. Mona Moisala will talk about digitalization from the viewpoint of brain research. Furthermore, post-doctoral researcher Mikko Meriläinen from University of Tampere and university lecturer Satu-Maarit Frangou from University of Lapland, will give a talk about their doctoral research processes.

Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto), Elina Fonsén (Helsingin yliopisto), Raisa Ahtiainen (Helsingin yliopisto), Pia Kola-Torvinen (Opetushallitus) ja Arja-Sisko Holappa (Opetushallitus).

arja-sisko.holappa [at] oph.fi

Esiseminaarissa tarkastellaan kasvatus- ja opetusalan johtajuutta laajasta näkökulmasta varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja korkeakoulutuksen puolelta. Johtamisessa moninaisuuden ja hyvinvoinnin teemat kietoutuvat monilta osin yhteen. Puheenvuoroissa tarkastellaan muutosta varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden roolituksessa, moninaisuutta ja johtajuutta inklusiivisessa kouluyhteisössä, yliopistojen koulutusohjelmien johtamisen kysymyksiä sekä hyvinvoinnin näkökulmia opettajien ja rehtoreiden työssä. Alustusten lisäksi teemoja käsitellään toiminnallisin keinoin.

Päivi Siivonen (Itä-Suomen yliopisto), Nina Haltia (Turun yliopisto), Outi Ylitapio-Mäntylä (Oulun yliopisto), Johanna Kallio (Tampereen yliopisto) ja Anu Kajamaa (Helsingin yliopisto)

paivi.siivonen [at] uef.fi, nina.haltia [at] utu.fi, outi.ylitapio-mantyla [at] oulu.fi, johanna.kallio [at] tuni.fi, anu.kajamaa [at] helsinki.fi

Description of the pre-seminar only in Finnish

Henna Suomi (Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto), Heikki Ruismäki (Helsingin yliopisto) ja Inkeri Ruokonen (Turun yliopisto)

henna.m.suomi [at] jyu.fi

Description of the pre-seminar only in Finnish